Ratsastuskurssi I –peruskurssi

[Joanna]

Tehtävä 1 - Joanna ja Gilda

Olin ilmoittautunut Metsiksen ratsastuskurssille, joka sisältäisi yhteensä kolme ratsastustuntia. Kurssihevosekseni olin saanut itselleni uuden tuttavuuden eli Gildan. Tamma näytti hyvin suloiselta ja se oli kuulemma myös hyvin rauhallinen sekä tasainen. Olin juuri noussut tamman selkään ja saanut jalustimet säädettyä sekä vyön kiristettyä, joten ohjasin Gildan uralle kävelemään alkukäyntejä. Tamma käveli juuri sopivaa tahtia, eikä minun tarvinnut patistaa sitä eteenpäin ollenkaan. Asia kuitenkin muuttui kun Sinte käski meitä ratsastajia ottamaan ohjat lyhyiksi. Gilda alkoi kävellä hitaammin melkein huomaamattani, mutta se kuitenkin totteli eteenpäin pyytäviä apuja ihan kiitettävästi. Tunnin ensimmäisenä tehtävänä oli tehdä mahdollisimman hyviä ja tasaisia pysähdyksiä kirjainten kohdille. Annoin tammalle uudestaan pohkeita ja vähän ennen C-kirjainta tein pari puolipidätettä saadakseni Gildan kuuntelemaan paremmin ja sitten tiivistin hieman istuntaani ja pysäytin tamman. Se totteli hienosti pidättäviä apuja eikä yrittänyt lähteä pysähdyksestä minnekään. Tein vielä muutamia pysähdyksiä kumpaankin suuntaan ja kuuntelin Sinten antamia kommentteja istunnan parantamiseksi.

Seuraavaksi siirryimme raviin ja jakaannuimme kahdelle eri pääty-ympyrälle. Ensin yritin saada ravin tarpeeksi aktiiviseksi, mutta aluksi Gilda ei olisi halunnut totella. Lopulta napautin tammaa kevyesti raipalla muistutukseksi käyttää myös takajalkoja, ja lopulta Gilda ravasi ihan hyvää vauhtia. Ympyrällä taivuttelin tammaa parhaani mukaan, jotta se tulisi hieman pehmeämmäksi myös edestä. Tehtävänämme oli mennä puolet ympyrästä reipasta ravia ja toinen puoli hidasta ravia. Tiesin, että hidas ravi tulisi ainakin onnistumaan, mutta toisesta ympyrän puoliskosta en ollut niinkään varma. Pääty-ympyrän puolivälissä annoin Gildalle napakasti pohkeita, jotta se alkaisi ravata nopeammin ja se kuunteli kohtalaisen hyvin. Pidättäviä apuja tamma totteli taas todella hyvin ja saimme Sinteltä kehuja hitaan ravin tahdikkuudesta. Tehtävä alkoi sujua koko ajan paremmin ja lopulta vaihdoimme ympyröillä suuntaa ja teimme toiseen suuntaan melkein samanlaista tehtävää. Ainoa ero tehtävässä oli, että ennen reippaan ravin puoliskoa pitäisi siirtää hevonen pariksi askeleeksi käyntiin. Tämä tehtävä sujui osaltamme vähän huonommin, sillä vaikka Gilda kuunteli pidättäviä apuja hienosti se ei reagoinut pohkeisiin niin nopeasti kuin olisin toivonut. Tamma kuitenkin parani taas parin toiston jälkeen, mistä olin hyvin tyytyväinen.

Seuraavana tehtävänä oli laukata pitkät sivut ja siirtää pitkänsivun keskellä raviin ja siitä takaisin laukkaan. Ensiksi laukkasimme pari kierrosta molempiin suuntiin, jotta saisimme hieman tuntumaa ratsuihimme laukassa ja myös keskittyttyä samalla omaan istuntaamme. Gilda oli laukassa paljon reippaampi kuin käynnissä ja ravissa, mikä oli hyvin positiivinen yllätys. Laukkatehtävä sujui hyvin, sillä tamma oli hyvin kuulolla ja reagoi laukassakin hyvin pidättäviin apuihin. Pystyin siis keskittymään paremmin omaan istuntaani, missä olikin aika paljon työmaata. Käteni valuivat huomaamattani aina alemmas, joten Sinten piti muistutella minua pitämään käteni oikealla paikallaan. Painoni liukui myös vähän liikaa vasemmalle, joten minun piti keskittyä myös istumiseen keskellä satulaa. Laukkatehtävän jälkeen siirsin Gildan käyntiin Siten ohjeiden mukaisesti ja annoin tammalle pitkät ohjat. Välikäyntien aikana Sinte kertoi meille kurssilaisille selkeiden ja ymmärrettävien apujen tärkeydestä.

Tunnin loppupuolella menimme vielä käyntiä ja ravia sekä yritimme saada vielä ratsuistamme esiin eri vaihteita. Gilda tuntui paljon reippaammalta nyt laukkojen jälkeen, joten jouduin keskittymään enemmän siihen, ettei tamma ala viilettää liian kovaa. Käynnissä tammaa joutui kuitenkin taas patistamaan hieman eteenpäin, mutta se kuitenkin totteli minua kiltisti tunnin loppuun saakka. Vaikka aurinko paistoikin taivaalta ilma tuntui hieman viileältä, vaikka yleensä ratsastuksen jälkeen on aina todella kuuma. Gilda oli oikein mukava uusi tuttavuus ja odotin jo innolla seuraavia kurssikertoja. Nyt kun tiesin vähän, että miten tamma toimii osaisin varmasti käyttää apujani ensi kerralla tehokkaammin.

Alkutunnista Gilda oli hieman tahmea, ja tuntui ettei se aivan heti reagoinut apuihisi. Siirtymistehtävissä pyysin käyttämään ääniapuja ja pohkeita liikkeellelähdössä - jos ne eivät toimineet, piti näpäyttää kevyesti raipan kärjellä. Muista, ettei liikkeellelähdön aikana saa vetää yhtään ohjista: jos niin tekee, se antaa hevoselle ristiriitaiset ohjeet liikkeellelähdöstä. Laukka-ravisiirtymiset sujuivat teiltä hyvin, erityisen tyytyväinen olin laukasta raviin siirtymisistä, käytit niissä loistavasti istuntaasi Lisäsin kaappiisi tarinamerkinnän! t. Sinte - Niin, ja hyväksytty suoritus!

[Joanna]

Tehtävä 2 - Joanna ja Gilda

Istuin Gildan selässä maneesin toisella pitkällä sivulla osastossa odottamassa omaa vuoroani. Olin ensimmäisen ratsastuskurssin toisella tunnilla ja tunnin aiheena olivat esteet. Alkutunti oli sujunut ihan mukavissa merkeissä, sillä Gilda oli tuntunut tasaiselta ja tänään se oli jopa hieman vauhdikkaammalla tuulella kuin yleensä. Olin siis saanut ratsastettua tammaa jo alkutunnista hyvin eteen. Myös verkkahypyt olivat sujuneet ihan hyvin ja Gilda oli pysynyt hyvin tasaisessa tahdissa. Ennen tuntia olimme rakentaneet maneesiin viiden esteen radan, jossa oli kaksi pystyä ja okseria sekä yksi ristikko. Olimme juuri aloittamassa ensimmäistä radan hyppäämistä tällä tunnilla. Sinte selosti radan järjestyksen huolellisesti ja antoi vielä vinkkejä mihin asioihin kannatti kiinnittää huomiota.

Hetken odottelun jälkeen oma vuoroni koitti ja nostin tammalla napakan laukan. Ohjasin tamman pystylinjalle ja Gilda hyppäsi ensimmäisen esteen sujuvasti. Esteiden välissä tamman vauhti alkoi kuitenkin hiljalleen hiipua, joten annoin Gildalle uudestaan pohkeita. Pääsimme siis toisestakin pystyesteestä yli ongelmitta. Ohjasin tamman suoraan kohti maneesin päätyä ja hetken päästä käänsin ratsuni kokorataleikkaa linjalle ensimmäistä okseria kohden. Vähän ennen estettä maiskutin tammalle vielä kannustavasti ja onnistuimme ylittämään okserin kohtalaisen hyvin. Sain olla oman tasapainoni kanssa hyvin tarkkana, jotta se ei olisi vaikuttanut negatiivisesti Gildan hyppäämiseen. Omasta horjumisestani johtuen en ollut ehtinytkään ajatella laukanvaihtoa esteen päällä, joten esteen jälkeen vaihdoin pikaisesti laukan ravin kautta. Esteradan toiseksi viimeinen este oli okseri suoralla linjalla ja taas ennen estettä sain muistuttaa Gildaa tarpeeksi reippaasta vauhdista. Tämän toisen okserin hyppääminen sujui jo paljon paremmin kuin ensimmäisen. Suurimmat hankaluudet alkoivatkin viimeisen esteen kohdalla.

Viimeinen este oli kaikista pienin ristikko, mutta se oli sijoitettu päätyyn isolle ympyrälle. Kääntäessä Gildan vauhti melkeinpä puolittui ja samalla tamma kääntyi liian hitaasti joten linja esteelle muuttui todella huonoksi. Ristikko kuuluisi hypätä keskeltä mistä se on kaikista matalin, mutta vaikka yritin kääntää tammaa parhaani mukaan takaisin oikealle linjalle se valui aivan esteen vasempaan eli ulommaiseen kulmaan. Kaiken sähellyksen ja kiemurtelun seurauksena Gilda veti liinat kiinni juuri vähän ennen estettä ja kieltäytyi hyppäämästä. Tamman vauhti ei ollut kovin kummoinen, joten onnistuin pysyttelemään selässä.
- Joanna ota viimeiselle esteelle uusi lähestyminen ja tällä kertaa muista kääntää tarpeeksi ajoissa ja muista myös ylläpitää laukkaa samaan aikaan! Sinte neuvoi minua maneesin keskeltä. Kokosin ohjat paremmin käsiini ja nostin uuden laukan. Keskityin täysillä hyvän laukan ylläpitämiseen, joten käänsin esteelle taas hieman liian myöhään, joten Gilda valui taas esteen ulkoreunaan ja kielsi.
- Okei, tällä kertaa laukka oli jo yllättävän hyvä Gildalle, mutta samalla kääntäminen taisi unohtua, vai mitä? Sinte huikkasi ja minä nyökyttelin vastaukseksi.

Lähdin yrittämään ristikkoa uudestaan ja tällä kertaa onnistuin kääntämään Gildan esteelle tarpeeksi ajoissa. Annoin tammalle myös raipalla muistutuksen ennen estettä, sillä se meinasi taas hyytyä kääntäessä. Tällä kertaa pääsimme pienestä ristikosta yli hyvällä menestyksellä, joten palasin osaston perään tyytyväisesti hymyillen. Rata meni kokonaisuudessaan ihan hyvin, jos viimeistä estettä ei lasketa mukaan.

Lopputunnista Gildaa ei tarvinnut enää hirveästi muistutella, vaan se laukkasi itse hyvää, tahdikasta ja tarpeeksi etenevää laukkaa. Tamman kääntäminenkin helpottui, sillä siihen pystyi keskittymään ihan eri tavoin kun ei tarvinnut koko ajan patistaa ratsuaan eteenpäin. Kokonaisuudessaan tunnista jäi hyvin positiivinen fiilis, sillä varsinkin lopputunnista hyppääminen onnistui erittäin hyvin. Gilda myös osasi yllättää omilla hyppytaidoillaan.

Tällä tunnilla huomasit, että tasapainoharjoitusten tekeminen ratsastuksessa on todella tärkeää, ja siitä on apua myös esteratsastuksessa. Suosittelen sua lämpimästi harjoittamaan tasapainoasi ratsastamalla ilman jalustimia ja satulaa, sekä ratsastamalla paljon kaarevia uria. Tämän tunnin kiellot olivat kiinni pelkästä harjoituksen puutteesta. Kun tasapainosi on kunnossa, voit paremmin keskittyä eteenpäinvieviin ja kääntäviin apuihin. Lisää harjoitusta, lisää harjoitusta! Lopputunnista teillä meni hyvin. Muista kiinnittää huomiota tasapainopisteeseen: kaarevilla urilla katsele hevosen ulkokorvan yli eteenpäin, jotta pysyisitte ratsusi kanssa paremmin tasapainossa. Hyväksytty suoritus! t. Sinte

[Joanna]

Tehtävä 3 - Joanna ja Gilda

Ratsastuskurssin viimeisellä tunnilla aiheena oli kouluratsastus. Viime kurssikerrasta oli jonkin verran aikaa, joten oli taas mukavaa päästä pitkästä aikaa Gildan selkään. Varsomisen myötä tamma ei ollut kuitenkaan muuttunut yhtään sen reippaammaksi, joten alkutunnista sain taas herätellä Gildan liikkelle kaikilla keinoilla, jotka tiesin. Aloitimme tunnin pohkeenväistöillä käynnissä ja Gilda väisti ihan nätisti ja pysyi samassa tahdissa kun aina välillä muistin muistutella tammaa. Mutta ongelmaksi koitui oma istuntani, sillä olin koko ajan hieman vinossa vasemmalle ja se vaikutti väistöihin ja periaatteessa koko ajan. Istunnalla on kuitenkin suuri vaikutus, sillä se vaikuttaa myös hevosen tasapainoon. Väistöjen aikana minun oli aluksi hieman hankala keskittyä ongelmaani, koska samalla piti koko ajan väistättää Gildaa.

Kun siirryimme ratsastamaan ratsastusradan teitä eri askellajeissa Sinte neuvoi minua katsomaan vasemman olkapääni yli ratsuni häntää kohden, sillä se suoristaisi vartaloni ja vakaannuttaisi painopistettä. Kun keskityin istuntani pitämiseen mahdollisimman suorana sain Gildankin toimimaan herkemmin. Välillä unohdin taas keskittyä, mutta saimme myös kehuja. Minun pitäisi selvästi keskittyä istuntaani ja sen virheisiin paljon tarkemmin. Gildalla on onneksi hyvin tasaiset askellajit, joten pystyin hyvin keskittymään muiden asioiden ohella myös istuntani parantamiseen.

Laukkasimme pääasiassa pääty-ympyröillä ja varsinkin lopputunnista Gilda selvästi löysi oman moottorinsa, sillä sitä ei tarvinnut patistaa eteenpäin läheskään niin usein kuin alkutunnista. Myös tamman laukka oli mukavan tasainen ja laukkatyöskentelyssä sainkin nauttia hyvistä pätkistä. Lopputunnista myös istuntani kuin loksahti paikoilleen ja Gilda toimi erittäin hyvin. Tunti oli kokonaisuudessaan oikein opettavainen ja mukava perusasioiden kertaus.

Gilda oli - tapansa mukaan - tahmea alkutunnista, mutta sait tamman hienosti liikkeelle. Istuntasi oli tosiaan toispuoleista, eli oma painopisteesi oli hevosen selkärangan suhteen oikealla puolella. Tarkista aina jatkossa, että satula on keskellä hevosen selkää, istut itse keskellä satulaa ja molemmilla jaloilla on yhtä paljon painoa. Kannattaa tarkistaa, että jalustimet ovat varmasti saman mittaiset: venyneet jalustinhihnat onnistuvat ikävästi huijaamaan, vaikka olisivatkin samaa paria ja samoissa rei'issä. Tarkasta myös selän suoruus ja olkapäiden samalla tasolla oleminen. Hyväksytty suoritus & tarinamerkintä.
t. Loci

[Cindy]

Cindy & Ruu, tehtävä 1 – koulu

Jo alkukäynnissä Ruu tuntuu virkeältä ja eteenpäin pyrkivältä. Vaati melko paljon työstämistä, että saan ruunan keskittymään työntekoon. Sen jälkeen poni kulkee kauniisti ja on mahtava ratsastaa. Minulla on ongelmia käsieni kanssa. Ruu nyppii hieman alkutunnista ohjia, eikä käteni meinaa millään pysyä oikealla paikalla. Pitääpä kiinnittää asiaan huomiota myös seuraavilla kerroilla, ennen kuin tästä tulee oikein paha tapa. Siirtymiset ja temponvaihtelut olivat Ruulle erittäin hyviä harjoituksia. Juuri niillä sain ruunan kuuntelemaan minua ja olemaan tarkkana. Täytyy ottaa myös itsenäiseen työskentelyyn mukaan enemmän näitä asioita.

Ruu oli virkeällä tuulella. Pyysin sinua tunnin aikana rauhoittamaan oman istuntasi ja keventämään ohjastuntumaa: liian voimakas, yhtäjaksoinen ohjastuntuma voi saada hevosen stressaantumaan ja "juoksemaan karkuun". Istuntasi oli suora ja ryhdikäs. Kaikin puolin erinomaista työskentelyä Hyväksytty suoritus! T. Sinte

[Janella]

Tehtävä 1, Janella & Foggy

Jo pitkän aikaa olen halunnut osallistua Metsiksen ratsastuskurssille ja vihdoinkin sain senkin aikaiseksi. Jo aamulla varhain suunnistin Metsälammelle ja laitoin Foggyn kuntoon ensimmäistä ratsastustuntia varten. Jo heti siirtymisellä tallista maneesiin huomasin Foggyn oikein unisen fiiliksen. Se raahasi jalkojaan ja roikotti päätään.

Maneesissa nousin Foggyn selkään ja säädin jalustinhihnat sopivan mittaisiksi koulutuntia varten. Aloitimme ensin tietenkin alkukäynneillä jonka aikana Sinte perusteellisesti selitteli meille mitä tunnilla tullaan tekemään. Pikkuhiljaa saimme luvan keräillä ohjia käteen ja aloittaa itsenäisen alkuveryyttelyn kevyessä ravissa. Mukaan sai ottaa siirtymisiä, temponvaihteluita, ympyröitä ja kaarevia uria. Aloitin ensin ihan käynnistä. Foggy oli vieläkin aivan nuukuksissa, joten otin paljon pysähdyksiä ja yritin saada sitä mahdollisimman nopeasti reagoimaan pieniinkin apuihin. Pysähdykset toimivat myös pienenä "kuumottimena", Foggy nimittäin huomattavasti virkistyi pysähdyksien ja temponmuutosten ohella. Hetken päästä jatkoin kevyttä ravia tehden ympyröitä, joiden keskelle aina pysähdys ja takaisin siirtyminen raviin. Pitkillä sivuilla tein loivaa kiemurauraa, jossa tuli tehtyä asetuksia eri suuntiin. Vahdoimme Sinten käskystä suuntaa ja tein samoja asioita toiseenkin suuntaan. Foggy alkoi pikkuhiljaa enemmän ja enemmän kuuntelemaan apujani sekä reagoimaan niihin nopeasti. Mukaan sai ottaa myös laukkaa omaan tahtiin. Alkuverkkojen jälkeen kävelimme hetken aikaa pitkin ohjin.

Keräiltyämme ohjat taas käteen aloitimme yhteisen tehtävän niin, että pitkät sivut piti ravata niin isoa ja reipasta ravia kuin vaan ratsusta irtoaa ja lyhyillä sivuilla voltit niin pienessä ja hitaassa ravissa kuin suinkin pystyy, säilyttäen kuitenkin tarmokkuuden. Foggyn kanssa meillä ensin eteen tuli keskiraviosio. Annoin Foggylle eteenpäin vievät avut ja se lähtikin ihan kiitettävästi ravaamaan eteenpäin. Sinte käski kuitenkin vieklä enemmän, joten napautin hieman tammaa raipalla. Sinte kertoi, että mitä pompottavampi ravi pitkillä sivuilla, sitä parempi. Omasta mielestäni Foggyn keskiravi oli pompottanut ihan tarpeeksi. Seuraavalla pitkällä sivulla Sinte pyysi kuitenkin vielä enemmän ja sitten vasta pompottikin. Hyvältä se kuitenkin kuulemma näytti.
Lyhyillä sivuilla voltit sujuivat meillä Foggyn kanssa oikein mallikkaasti, me melkein ravattiin paikoillaan!

Kävelimme taas hieman välikäyntejä tehtävien välissä. Samalla Sinte selittelee erilaisista avuista, niiden selkeydestä ja miten niistä saa selkeitä.

Jatkoimme tuntia siten, että kaikki kerääntyivät keskiympyrälle ja Sinte huuteli eri askellajeja mihin pitää siirtyä. Koko ajan piti valmistella hevosta mahdollista siirtymistä varten. Omasta mielestäni meillä Foggyn kanssa meni hyvin. Tamma kuunteli minua hyvin ja tuli huomattua miten tärkeää on ensinnäkin valmistella hevonen puolipidätteillä ja antaa selkeät avut. Muuten me oltaisi Foggyn kanssa oltu ihan rytmistä jäljessä. Sinten täytyi kyllä muistutella mua mun käsien suoruudesta. Ne vaan tuppasi menemään suoriksi, vaikka koukussahan ne pitäisi oikeasti olla. Voi että miten paljon muistettavaa samaan aikaan!

Loppuravien aikana piti saada mahdollisimman rentoa ja letkeetä ravia. Hevosia piti taivutella ja maanitella vähän eteen ja alas. Foggy pärskähteli tyytyväisenä loppuravit loppuun asti. Loppukäyntien aikana Sinte antoi jokaiselle ratsastajalle henkilökohtaiset ohjeet seuraavaa tuntia varten. Mua se muistutteli niistä käsistä. Muuten meillä näytti menevän kuulemman ihan hyvin. Ja hyvältähän se oli tuntunutkin!

Teillä meni Foggyn kanssa hyvin. Erityisen hyvin onnistuitte temponvaihteluharjoituksissa ravissa Muista rentouttaa omat olkapääsi, sillä jos olkapäät ovat jännittyneet, myös ohjastuntuma jännittyy. Käden on oltava rento ja pehmeä. Laukkatyöskentelynne oli myös sujuvaa, mukaudut hyvin laukan rytmiin Tehtävä suoritettu! T. Sinte

[Cindy]

Cindy & Ruu, tehtävä 2 - esteet

Ruu tuntui allani tikittävältä aikapommilta. Ulkona myrskysi ja tuuli ulvoi maneesin raoista. Jokaisesta pienestäkin kolahduksesta ruuna meinasi singota johonkin suuntaan. Sain keskittyä todenteolla pysymään tämän ruskean otuksen kyydissä kaikissa niissä sen sivuloikissa ja pyrähdyksissä, joita se teki. Lisäksi ruuna odotti malttamattomana vuoroaan päästä hyppäämään, eikä meinannut malttaa pysyä hetkeäkään aloillaan tai käynnissä. Eteenpäin liikkuminen muistutti lähinnä tanssimista. Juttelin ruunalle rauhoittavasti ja silittelin hieman sisäkädellä sen hiestä kosteaa kaulaa.

Oli meidän vuoromme hypätä maneesiin kasattu esterata. Antaessani ruunalle merkin siirtyä laukkaan, se sinkosi matkaan. Jouduin laukkaamaan useamman pääty-ympyrän, ennen kuin pääsimme vauhdista yhteisymmärrykseen ja sain ruunan hallintaan. Sitten lähestyimme ensimmäistä pystyestettä. Askel, askel, ponnistus ja poni liiti esteen yli. Täydellinen laskeutuminen esteen toiselle puolelle ja käännös kohti okseria.

Juuri ennen okseria poni heitti päänsä ylös ja sen kaviot upposivat hiekkaan. Meinasin jatkaa yksin matkaa esteen yli, mutta sain tarrattua viime hetkellä harjaan. Ruuna pysähtyi ja kampesin itseni kaulalta takaisin selkään. Korjasin jalustimet ja keräsin ohjat uudelleen käsiini, jonka jälkeen käänsin ruunan isolle voltille. Laukannosto ja uusi lähestyminen kohti estettä. Nyt valmistelin ruunaa huolellisesti tulevaa estettä varten ja pidin pohkeet lähellä sen kylkiä. Ruu oli jo ponnistamassa, mutta muuttikin mieltään ja taas sen kaviot upposivat hiekkaan. Minä jatkoin matkaani yksin esteen yli ja ylitinkin sen komeasti pudottamatta.
- Sattuiko? Sinte huikkasi pyydystäessään samalla ympäri maneesia viilettävää ponia.
- Ei.. vastasin hieman epävarmasti itsekin. Takapuoleeni ainakin nousisi komea mustelma ja istuminen voisi olla seuraavan viikon tuskaa.

Puristelin enimmät hiekat vaatteistani, ennen kiipeämistä takaisin luokseni talutetun ponin selkään. Heti selkään päästyäni kasasin itseni ja otin hevosen hallintaani. Sitten lähestyimme uudelleen estettä. Itse en ollut enää täysin varma sen ylittämisestä ja hevonen taisi aistia sen kieltäessään uudelleen.
- Minusta tuntuu, että Ruu pelkää esteeseen heijastuvia varjoja, huikkasin Sintelle huomatessani, että esteeseen osui varjoja jatkuvasti maneesin ikkunan takana heiluvan koivun takia.
- Hyvä huomio! Kokeilen sammuttaa ulkovalon, jos varjot esteestä vähenisivät ja saisitte yhden onnistuneen hypyn. Sinte huikkasi kävellessään maneesin päätyä kohti sammuttamaan ulkotarhojen valot. Olihan hevosetkin jo haettu sisään, eikä siellä muutoinkaan enää välttämättä valoja tar*.

Kokeilin uutta lähestymistä estettä kohti. Puolipidäte, pohkeet.. Pidätin melkein hengitystäni noustessa esteistuntaan ja ruuna hyppäsi nätisti esteen yli. Mahtavaa! Taputin ponia kaulalle.
- Hienoa! Tulkaa koko rata alusta alkaen uudelleen! Sinte käski.
Ohjasin ruunan isolle ympyrälle ja kun sain laukan pyörimään, aloitin radan alusta. Koko rata sujui hyvin, eikä meillä ollut ongelmia. Radan suoritettuamme hymyilin ja kiitin Ruuta suuresti.
- Hyvä! Voit sitten ruveta jäähdyttelemään Ruuta pois, sille riittää. Seuraava voi hypätä radan.

Tuulinen sää aiheuttaa monessa hevosessa virkeyttä ja vauhdikkuutta. Pääty-ympyröillä sait kuitenkin tehokkaasti vauhtia pois ja hevosen keskittymään suoritettavaan tehtävään. Onneksi et satuttanut itseäsi pahemmin kun luiskahdit alas selästä. Pelottavan varjon poistuttua Ruu muuttui kuin toiseksi hevoseksi. Suorititte radan hienosti. Hyväksytty suoritus. 


t. Raza

[Cindy]

Cindy & Ruu, tehtävä 3 – koulu

Ruu kuunteli apujani hyvin ja keskittyi täysin pienimpäänkin apuuni. Siksi tuntimme ei meinannut oikein onnistua, sillä painoni valahti huomaamattani jatkuvasti liikaa oikealle. Poni keskittyi niin paljon apuihini, että tämä painopisteen muutos selässä sai ponin kääntymään herkästi oikealle kokonaan tai ainakin kulkemaan hieman vinossa. Harjoittelimme erilaisia ratsastusteitä, ja meillä oli ongelmia tulla suoraan esimerkiksi kokorataleikkaajaa. Sinte muistutteli asiasta koko tunnin ja yritin keskittyä siihen mahdollisimman tarkasti. Lopputunniksi nappasimme ponilta satulan pois ja ratsastin ilman satulaa. Tällä tavalla tunsin ponin selän paremmin ja tiedostin helpommin, istunko keskellä selkää vai en. Täytyy muistaa keskittyä asiaan vielä seuraavillakin ratsastuskerroilla, että ongelma saadaan korjattua kunnolla ennen sen pahentumista.

Olet ihan oikeassa. Istuntaan liittyvät ongelmat eivät yleensä ole yhdellä ratsastuskerralla korjattavissa, vaan niihin täytyy kiinnittää huomiota usealla ratsastustunnilla. Istuntasi valahtaminen oikealle on hyvin yleinen ongelma. Tunnilla pyysin sinua katselemaan jatkuvasti hevosen korvien välistä, jotta tiedät minne hevonen on menossa ja näet ratsastuslinjan samasta näkövinkkelistä kuin hevosesi. Tämä auttaa huomaamaan, kun istunta ei olekaan suorassa. Oikealle tehtävillä ympyröillä sisäänpäin kallistuvaa istuntaa saatiin korjattua siten, että katse piti kohdistaa ulkokorvan ylitse ympyrän ulkokehän suuntaan. Hyväksytty kurssisuoritus! Onnea t. Sinte

[Nanna]

Tehtävä 1 - Nanna & Hurmos

Ensimmäistä kertaa valvovan silmän alle Hurmoksen kanssa! Tunti pidettiin ulkona, kun keli oli sen verran hieno ettei kukaan halunnut mennä maneesiin. Taluttelin Hurmoksen kentälle, nousin selkään ja lähdettiin kävelemään löysin ohjin alkukäyntejä odotellessamme muita. Kun kaikki muutkin olivat valmiita ja ehtineet alkukäyntejä kävellä, piti meidän kerätä ohjat ja kerrata istunnan tehokasta käyttämistä käynnissä, eli pidätteitä. Reipasta käyntiä eteen ja istunnalla piti saada mahdollisimman pieneksi käynti, mutta säilyttää siinä kummiskin takaosan poljenta sekä aktiivisuus josta pyydettiin taas reippaammin eteen. Otettiin myös muutamat väistöt niin, että takaosaa väistätettiin uran sisäpuolelle käyttäen ainoastaan pohkeita sekä istuntaa. Ohjilla pidettiin ainoastaan huoli siitä, että tuntuma säilyy tasaisena, hevonen suorassa ja ettei lavat karkaa.

Ravissa jatkettiin samalla periaatteella, istuttiin harjoitusraviin ja pyydettiin mahdollisimman pitkää askelta aktiivisilla takajaloilla sekä tasaisella tuntumalla. Tästä piti sitten istunnalla pidättää niin pieneen raviin, että melkein tippuisi käynnille josta pyydettiin eteen. Ajatuksena oli, että piti kuvitella hevosen tilalle raketti - lähtee napakasti ja hallitusti eteen, mutta ei kaahottamalla. Tämä meinasi mennä meillä Hurmoksen kanssa aivan pipariksi, kun alussa pidätin liikaa ja unohdin pitää pohkeet lähellä, jonka vuoksi Hurmos jännittyi ja takaosa jäi enemmänkin talliin kuin alle. Pari kertaa otettiin uudelleen. Nopeasti tajuttiin molemmat, mitä toisiltamme odotettiin ja pyydettiin jolloin myös tehtävä onnistui toivotusti. Treeniä tämä vielä vaatii, Hurmos on istunnalle mukavan herkkä joten täytyy muistaa itse vaikuttaa istunnalla vain sen verran mitä tarvitsee. Hurmoksen ravi on muutenkin vähän vaikea istuttava, ja sainkin noottia jonkun verran keskivartalon tuesta. Heti kun pidin vatsalihaksilla tuen, lopetti polvi puristamisen ja jalka sekä oma ylävartalo päättömän vatkaamisen. 

Laukassa tuli eniten itselläni ongelmia istunnan ja Hurmoksen suorassa pysymisen kanssa. Oikea kierros on Hurmokselle vähän vaikeampi, jossa se myös työntää ulkolapaa ulos herkästi enkä saa pohjetta läpi rehellisesti. Mentiin pääty-ympyrälle, jossa tehtiin enemmänkin neliön mallista kuin pyöreää rinkiä. Tuli enemmän suoristamista ja taivuttamista, eli hyvää jumppaa Hurmokselle lapojensa kanssa. Tehtävä meni niin, että nostettiin laukka kulmasta, seuraavassa kulmassa reippaasti eteen ja juuri ennen seuraavaa kulmaa, piti tiivistää istuntaa jotta hevonen kokoaa mahdollisimman pieneen laukkaan, taivuttaa kulmasta läpi kootussa laukassa ja seuraavasta kulmasta taas pyytää isoon laukkaan. Tässä tuli eniten ahaa-elämyksiä, kun saatiin apuja taivutuksien kanssa. Ulko-ohjan tuki on erittäin tärkeä ja juuri ennen kulmaa suoraksi sekä tasaisesti molemmille ohjille, jonka jälkeen istunta+sisäpohje taivuttaa hevosen koko kropan kulman läpi josta heti suoristaminen istunnalla sekä ulkopohkeella.
Tunti loppui liian nopeasti, mutta onneksi kurssin tunteja on tulossa vielä kaksi lisää joissa pääsee myös pureutumaan näihin ongelmiin vielä syvällisemmin. Kaiken kaikkiaan tehtävät oli todella hyviä, perusjuttuja kun ei vaan voi tehdä liikaa. Sain paljon apuja meidän ongelmiin ja näitä on hyvä jatkossa harjoitella myös itsenäisesti.

Oikea kierros oli teille selkeästi haastavampi! Koeta tarkastella myös omaa istuntaasi laukatessa. Huomasin että kroppasi jännittyi melko paljon, ja sinun oli vaikea mukautua Hurmoksen laukka-askeleisiin. Koeta istua syvälle satulaan, mutta pidä kuitenkin selkä suorana ja jalat pitkinä. Istunnan ei kuulukaan liimautua yhteen kohtaan, vaan laukassa takapuolen kuuluukin "kiillottaa satulaa". Sua voisi auttaa myös paikattomat tai kangaspaikkaiset ratsastushousut, jotta mokkapaikat eivät "tarraisi kiinni" ja estäisi laukkaan mukautumista. Muista pitää ulko-ohja hyvällä tuella ja pitää ulkopohje hevosen kyljessä. Ulkopohkeen merkitys kasvaa erityisen paljon jos hevonen kaatuu ulkouralle. Hyväksytty suoritus! Voit siirtyä seuraavaan tehtävään terkuin Sinte

[Iina]

Ensimmäinen tehtävä, Iina & Sintti

Sintin hoitaja, Silja, auttoi mua varustamaan tamman (annoin blondin tehdä melkein kaiken, mua pelotti ihan suunnattomasti satulavyön kiristäminen). Sintti oli kuitenkin kiltti koko ajan eikä kalistellut hampaitaan tai luiminut, niin kuin Kalmiksen hevoset. Ehkä tästä tulis ihan kiva tunti.

Kentällä mun jalat oli niin spagettia, että Sinten piti puntata mut selkään, ja sitten selvisi, että tammalla oli suojat väärin päin jaloissa. Nieleskelin itkua kun lopulta siirryimme uralle kävelemään, ohjat vapaina. Nolotti ihan hirveästi, kun ryhdyimme tekemään ravi-käynti-siirtymisiä, ja hölskyin satulassa kuin perunasäkki. Sintti ehti uran ympäri kolme kertaa siinä ajassa, missä muut hevoset ehtivät mennä vain puolitoista kierrosta. Vastoin odotuksiani Sinte ei kuitenkaan ruvennut huutamaan, vaan sanoi YMMÄRTÄVÄNSÄ mun tuskan. Mitä ihmettä?? Lopulta sain tamman tahdista kiinni ja sitten keventäminen sujui ihan hyvin, lukuun ottamatta niitä tilanteita, joissa kevennystä piti korjata... en siis tiedä, voiko tämän korjata vain huomiota kiinnittämällä, mutta ehdottomasti pitää harjoitella istumaan Sintin isossa ravissa. Ja tekemään puolipidätteitä samalla, kun yrittää istua.

Temponvaihtelussa mä väitän olevani ihan kohtalainen ratsastaja, joten käynnissä ne sujuivat hyvin. Ravissa Sinte antoi aika paljon anteeksi ja mä tiesin kyllä, että se jätti kommentoimatta joitakin asioita, tai sitten se vaan odotti mun huomaavan ne virheet itse ja korjaavan ne. Esimerkiksi mun jalat heilahtivat koko ajan, siis KOKO ajan taaksepäin, ja sitten kevennys meni plörinäksi ja horjahdin eteenpäin kohti pilkullista kaulaa. Mulla oli joka kerta kyyneleet silmissä, mutta Sintti sentään hidasti käyntiin...

Sain kuitenkin Sinteltä kehuja siitä, että minulla on pehmeä käsi ja olen hevoselle kiltti avuissani. Siitä tuli todella hyvä mieli, joka jäi päälle lopputunnin ajaksi. Tunnin päätyttyä äiti kuitenkin juoksi kentän laidalta julistamaan, että oli ilmoittanut mut elokuussa oleviin harjoituskoulukilpailuihin Sintillä. RAVILUOKKAAN. Siinä onkin vähän huolehdittavaa mulle sitten.