13. ja 14. Luukku

[Sinte]

"Valopilkut ikkunoissa,
kynttilöitä palamassa.

Lumeen painuneet jäljet kahdet,
kaukana jäässä järvet ja lahdet.

Kahden tontun askeleet sievät,
ovelta ovelle iltaisin vievät."

– Sinte

Sinten koulutunnin kommentit

Koulutunnille sai osallistua kalenterin kahdeksannessa luukussa "perustelemalla paikkansa". Paikkoja tunnille oli kolme ja perusteluja tuli kolme, joten kaikki osallistuneet tulivat valituksi. Tästä luukusta voit lukea oman tuntikommenttisi ja siirtää sen halutessasi ratsusi sivulle (Metsälammen ratsuilla osallistuneiden kommentit siirtää Sinte).

Silja ja Helmi

Alkutunnista Helmi oli laiska kuin mikä! Tamma laahusti eteenpäin kuin kahden kilon painot kavioissaan, eikä tunnilla tehdyt temmonvaihtelut tai siirtymisetkään tuntuneet herättelevän tammaa työntekoon. Olit jättänyt raipan talliin, mutta onneksi maneesista löytyi yksi ylimääräinen. Pikkuhiljaa tamma sai puhtia, mutta tuppasi oikomaan silti kulmissa. Pyysin sinua ratsastamaan aktiivisesti eteenpäin ja kiinnittämään erityistä huomiota siihen, ettei Helmi pääse oikomaan. Vasta laukkatyöskentelyjen jälkeen Helmi reipastui! Teiltä sujui erityisen hyvin pohkeenväistöt, mutta isunnassasi oli vielä kehittämisen varaa: muista kiinnittää huomiota siihen, ettet kallistu kaarteissa sisäuralle.

Destiny ja Kisu

Päin vastoin kuin samalla tunnilla ollut Helmi, Kisulla riitti virtaa täyttämään koko maneesin. Tamma ei meinannut alkutunnista rauhoittua millään, ja sinkoili ympäriinsä kuin mikäkin rodeohevonen. Pukeilta ei säästytty, mutta sitkeänä sissinä pysyttelit selässä koko tunnin ajan! Keskityimme rauhoittamaan Kisua käynnissä rauhallisen hengityksen ja istunnan avulla, ja pikkuhiljaa suorituksistanne alkoi huomata muutakin kuin kaviot ilmaa viistäen viilettävän tamman. Laukkatyöskentelyssä onnistuitte kumpikin loistavasti, ja lopputuntia kohden Kisu alkoi hieman rauhoittua – se johtui osittain myös siitä, että istuit satulassa paljon syvemmin ja hengitit rauhallisemmin. Kisun kanssa saatiin nähdä myös upeita laukanvaihtoja!

Emma ja Taru

Taru näytti jo alkutunnista upealta: yhteistyönne toimi hyvin, tamma oli aktiivinen ja kuunteli apujasi tarkkaavaisesti. Kiinnitin huomiota istuntaasi, joka tuppasi siirtymisissä kallistumaan liikaa eteenpäin: muutaman huomautuksen jälkeen muistit itsekin kiinnittää asiaan huomiota, ja lopputuntia kohden siirtymisenne alkoivat näyttää paremmilta. Laukkatyöskentelyssä Tarulla riitti virtaa, mutta hetken laukkailun jälkeen turhat energiat saatiin purettua. Taru toimi upeasti pohkeenväistöissä ja avotaivutuksissa, tosin pohkeenväistöistä tuppasi usein tulemaan liian jyrkkiä. Muistutin, että loiva ja pitkä väistö on parempi kuin lyhyt ja jyrkkä. Teimme tunnin aikana muutamia vastalaukkaharjoituksia, joissa teillä näytti olevan eniten kehittymisen varaa. Muista kiinnittää jatkossa huomiota istuntaasi, erityisesti siirtymisissä!

---

Hiihtoratsastuskisat peruttu

9. Luukun hiihtoratsastuskisat on valitettavasti jouduttu perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Kisat voidaan järjestää jouluna, mikäli osallistujia tulee joulukuun aikana enemmän. 

[Sinte]

Lumiestekisat 20.12.

Metsälammen hyväpohjaisille laitumille on satanut paksu kerros puhdasta lunta. Suurella laitumella järjestetään 20.12. lauantaina hieman erikoisemmat estekisat, joissa tarkoituksena on suorittaa virheetön rata lumesta tehdyillä esteillä. Näissä leikkimielisissä estekisoissa parhaat tulokset palkitaan! 

Lumiestekisoissa järjestetään kaksi eri luokkaa: 50 cm ja 80 cm. Yksi hevonen saa osallistua vain toiseen luokista, ja yksi ratsastaja saa tuoda yhteen luokkaan maksimissaan kolme eri hevosta (eli koko kisoihin enintään kuusi hevosta). Osallistuminen tapahtuu tässä alla tai Sinten sähköpostissa alla olevien ohjeiden mukaisesti.

Estekisojen verryttely tapahtuu vapaasti Metsälammen alueella: käytössä ovat maastot, maneesi sekä yksi laitumista. Kilpailut aloitetaan kello 12 ilmoitustaululla olevan lähtöjärjestyksen mukaisesti. Lämpimästi tervetuloa kilpailemaan! Sinte tarjoaa osallistujille kahvia ja kuumaa kaakaota, talossa toimii myös tallilaisten pyörittämä buffetti.

Säännöt ja info

• Kilpailut järjestetään Metsälammen Ratsutallilla 20.12. - järjestäjänä toimii Sinte
  
• Viimeinen ilmoittautumispäivä on 19.12.
  
• Tulokset arvotaan puolueettomast arvontakoneella, ja julkaistaan joulukuun 20. luukussa
  
• Yksi hevonen saa osallistua vain yhteen luokkaan
  
• Yksi ratsastaja saa tuoda yhteen luokkaan max. 3 eri hevosta
  
• Luokkiin otetaan rajaton määrä osallistujia
  
• Osallistu tässä alla tai sähköpostissa (tohvelon[at]gmail.com, otsikolla "Lumieste 20.12") seuraavaa kaavaa noudattaen:
  

Luokka nro.
Ratsastaja - Ratsun koko nimi

Luokat ja osallistujamäärät

1. 50 cm (5 os)
2. 80 cm (1 os) (ei järjestetty vähäisen osallistujamäärän vuoksi)

Tulokset

1. 50 cm
1. Julia - Glittrande Kryptonit SWE (palkinnoksi turvakypärä + vaaleansininen, kimaltava satulahuopa)
2. Aida - Makrahoan (palkinnoksi hevosnamipussi + ratsastussukat vaaleansinisillä ja mustilla raidoilla)
3. Emmu - Untuvapilven Arwen
4. Ama - Terranova
5. Silja - Helnia

2. 80 cm (luokkaa ei järjestetty vähäisen osallistujamäärän vuoksi)
Julia - Reckless Kirby

[Emmu]

Luokka 1
Emmu - Untuvapilven Arwen

[Ama]

Luokka 1
Ama - Terranova

[jjulia]

1.
Julia - Glittrande Kryptonit SWE

2.
Julia - Reckless Kirby

[Silja]

Luokka nro. 1, 50cm
Silja - Helnia

[Emma P.]

Kiitos tunnista! Lisäsin kommentin sivuillemme

[Deleted]

Luokka 1
Aida & Makrahoan

[Antsu]

Luokka 1
Antsu - A Foggy Day

[Silja]

Lumiestekisat 50cm
Silja & Helnia

En ollut mikään sykeröiden teon mestari, mutta Helmillä olikin niin pitkä harjas, että siihen sai ihan nätin sivuletin. Kietaisin letin päähän kaksi mustaa silikonikumilenkkiä.
- Hyvä tyttö, kehaisin ja taputin tammaa kaulalle. Helmi katseli alaovensa yli korvat hörössä. Tänään olisi lumiestekisat pellolla, ja pääsisinkin ensimmäistä kertaa hyppäämään oikeita esteitä Helmin kanssa. Minua jännitti vähän, vaikka kisat olivatkin leikkimieliset. Äsken järjestetyssä yhteisessä rataantutustumisessa rata oli vaikuttanut suhteellisen helpolta, mutta piti ottaa huomioon myös luminen pohja ja se, että ponit saattoivat ainakin alkuun hieman kytätä valkoisia lumiesteitä.
- Toivottavasti sä maltat pysyä nahoissasi siellä radalla, eilen sulla oli aika paljon virtaa siellä kentällä, puhelin ponille. Olin menossa luokassa kolmanneksi viimeisenä, mutta päätin mennä tarpeeksi ajoissa verryttelemään Helmiä, jotta ei tulisi kiire. Ajattelin ensin käydä hieman kävelemässä lähimaastoissa, ja sitten ravailla ja laukkailla pellolla. Työnsin Helmin karsinan oven kiinni ja lähdin varustehuoneeseen. Menin suoraan kaapilleni, josta etsin käsiini saappaat, kypärän, hanskat, raipan ja turvaliivin. Vetäisin saappaat reippaasti jalkaani ja kietaisin hiukset ponnarille. Asettelin kypärän päähäni ja nappasin turvaliivin käsivarrelleni sekä hanskat ja raipan kainalooni. Tarkastin, että eilen pesemäni suojat olivat jo kuivat, kunnes irrottelin ne nailonnarulta.
Laitoin liivini, hanskat ja raipan Helmin karsinan eteen lattialle. Pujahdin ponin karsinaan ja laitoin takajalkojen suojat ovenpieleen. Helmi höristi korviaan ja meni hamuamaan takajalkojen hivutussuojia. Asetin etujalkojen suojat jänteiden takapuolelle ja kiinnitin tarrat.
- Väistyhän, työnsin Helmin pään tutkimasta takasuojia. Kiinnitin suojat myös takajalkoihin, jonka jälkeen irrottelin vielä Helmin hännässä huomaamani heinänkorren. Taputin tammaa takapuolelle, ja vilkaisin kelloani. Ensimmäinen luokka, eli 50cm, alkoi klo 12. Olin onneksi juuri sopivasti aikataulussa, sillä kello oli kymmentä vaille 11.

Liu'utin nätillä punaisella huovalla varustetun yleissatulan Helmin selkään. Helmi luimisteli tapansa mukaan hiukan, mutta onneksi se ei koskaan näykkinyt. Löysäsin satulavyön toiselta puolelta toiseen reikään, ja kiersin toiselle puolelle kiinnittämään sen. Jätin tammalle vielä vähän hengitystilaa, enkä kiristänyt vyötä ihan tappiin asti. Tarkastin Helmin kaulalla roikkuvan sivuletin kunnon, ja silitin ponin kaulaa. Puin turvaliivin karsinan edestä päälleni, ja otin Helmin suitset käsivarrelleni. Puhalsin ja hieroin kuolaimia hieman lämpimämmäksi, kunnes tarjosin ne Helmille suuhun. Asettelin niskahihnan korvien taakse hieman varoen tekemäni sivuletin alkupäätä. Suoristin vielä otsaharjan ja kiristin remmit. Otin hanskat ja raipan karsinan edestä ja talutin Helmin tallipihalle päätallin kulmalla olevan kaivon viereen. Laskin molemmat jalustimet ja tarkistin satulavyön. Nappasin Helmin ohjat ja tukon harjaa käteeni, ja ponnistin selkään. Lyhensin jalustimia vielä rei'ällä ja kokeilin kevyttä istuntaa pari kertaa. Kokeilin satulavyötä satulan siiven yli, mutta se tuntui ihan sopivalta. Vyötä voisi kiristää vielä tarvittaessa, kunhan olin vähän kävellyt.
Ohjasin Helmin lumisten puiden takaa näkyvälle lammelle päin. Lumi narisi Helmin kavioiden alla, kun se verkkaiseen tahtiin käveli tietä pitkin. Käännyin seuraamaan lammen rantaviivaa. Pienen matkan päästä kääntyi kapea polku vasemmalle, josta pilkotti mustakattoinen rantasauna. Sen edustalle oli vedetty talven jäitä pakoon puinen laituri. Helmi pärskyi rennosti ja pureskeli kuolaintaan.
- Moi! kuulin iloisen tervehdyksen takaani. Minua hieman vanhempi tyttö tuli tähtipäisellä ruskealla ponilla, joka käveli reippaasti miltei rinnallani.
- Moikka, onko toi sun oma poni? kysyin vilkaisten punertavan rautiasta tammaa.
- Tää on Foggy, ja tää asuu Metsiksellä yksäripuolella, tyttö hymyili ja taputti poninsa kaulaa. - Ootko sä menossa lumiestekisoihin?
- Juu oon, Helmillä siis. Aloitin hoitamaan sitä vähän aikaa sitten, vastasin. Helmi katseli toista ponia kiinnostuneena korvat höröllään.
- Aa, toi Helmi tais tullakin tänne aika vähänaikaa sitten, tai siis, ettei oo kauaa ollut, tyttö kertoi. - Mä oon muuten Antsu.
- Mä oon Silja, esittelin itseni. - Millanen se Foggy on? vilkaisin ponia, joka käveli hieman hätäisen näköisenä Helmin rinnalla. Antsu joutuikin hieman hidastamaan tahtia aina välillä.
- Foggy on tosi kiltti ja kiva, ihan super oikeestaan. Se vaan välillä vähän kuumuu, Antsu kertoi. Nyökkäsin vienosti hymyillen. Minä olin saanut Helmiltä kaksi aivan toistaan erilaiset ratsastuskokemukset. Ensimmäisellä kerralla Sinten koulutunnilla olin saanut kyllä tehdä töitä tuloksien eteen, mutta sitten eilen harjoitellessani puomeja ja kavaletteja Helmi oli ollut pirteä kuin peipponen ja energiaa oli, välillä vähän liiaksikin.

Kiersimme lammen ympäri, ja siirryimme sitten verryttelemään kentälle. Otin ohjat tuntumalle ja työstin Helmiä ensin hieman käynnissä. Helmi tuntui juuri sopivan reippaalta, ja tarvittaessa se kuunteli myös pidätteet. Tein muutamia pysähdyksiä ja pidensin sekä lyhensin käyntiaskelta. Kun Helmi alkoi olla avuilla, siirsin sen raviin ja jäin työskentelemään ympyrälle verkkalaitumen toiseen päätyyn. Vilkuilin samalla hieman esterataa, jossa näkyi seitsemän lumesta tehtyä estettä. Esteitä oli koristeltu katajapensailla ja autonrenkailla, jotta myös ponit erottaisivat ne. Helmi alkoi hakeutua kuolaimelle, ja suu vaahtosi. Rapsutin tammaa sään vierestä ja vaihdoin suuntaa. Ravailin kevyesti toiseenkin suuntaan tehden siirtymisiä ja asetellen ja taivutellen Helmiä paljon. Jouduin muistuttamaan ponia pari kertaa myös raipalla, kun tamma alkoi kyllästymään siirtymisiin. Uskoin Helmin kuitenkin virkistyvän huomattavasti, kunhan päästäisiin hyppäämään. Siirsin Helmin käyntiin ja valmistelin huolellisen laukannoston. Tamma nosti laukan oikein siististi. Jatkoin laukassa ympyrällä. Helmi tuntui oiken näppärältä, ja sen häntä heilahti napakasti aina käyttäessäni pohjetta. Ympyrältä suoristin Helmin laitumen pitkälle sivulle ja pyysin sitä laukkaamaan hieman eteen. Nousin kevyeen istuntaan ja otin hieman harjasta käsiini. Helmi pidensi askeltaan ja venytti kaulaansa eteenpäin. Tahti oli reipas ja minusta tuntui ihankuin allani olisi ollut kenttäponi. Annoin Helmin laukata pidemmin melkein laitumen toiseen päätyyn asti, jonka jälkeen kokosin laukan niin lyhyeksi kuin sain. Helmi toimi oikein kivasti, mutta jouduin pitämään pohkeen napakasti kiinni, sillä poni meinasi pari kertaa pudottaa raville. Helmi kuitenkin lyhentyi huippukivasti, ja vastasi myös pohkeeseen, kannustaessani sitä taas laukkaamaan pitkällä sivulla reippaammin. Toisessa päädyssä siirryin raviin ja vaihdoin suuntaa. Otin laukkaa hieman toiseenkin suuntaan, jolloin tein myös paljon siirtymisiä askellajin sisällä leikkien askeleiden pituudella. Tein pari laukka-ravi siirtymistä, joiden jälkeen annoin Helmin kävellä.
- Loistavaa, Hempsu, taputin ponia paljon kaulalle. Tamma hieman puuskutti ja pärski rennosti. Kertasin kisaradan mielessäni. Ensimmäisenä jouluaiheisesti koristelluilla punaisilla estetolpilla rajattu lumieste, sitten jatkettiin suoraan toiseen päätyyn, josta jatkettiin vasemmalle. Pitkällä sivulla oli seitsemän askeleen suhteutettu linja, siitä lähdettiin päädyn läpi ja ratsastettiin ensimmäisen esteen vieressä oleva hieman leveämpi vihreillä tolpilla rajattu este. Näillä ensimmäisellä ja kolmannella esteellä piti olla tarkkana, että hypyn jälkeen tulisi oikea laukka, koska suunta vaihtui. Seuraavaksi tuli aika pieni tie autonrengasesteelle, jonka takia oikea laukka olisi tosi tärkeä. Sitten voisi jatkaa rauhassa päädyn läpi ja katsoa laukat kohdilleen. Toisella pitkällä sivulla oli sähköisillä kynttilälyhdyillä koristeltu sarja. Väliin tulisi kaksi vähän pidempää askelta, tai sitten lyhyt kolme. Viimeiseksi tultiin vielä sama katajasarja, kuin toisena.

Sinte kuulutti, että ensimmäinen luokka aloitettaisiin kymmenisen minuutin kuluttua. Otin ohjat takaisin tuntumalle, ja ratsastin Helmiä avuille. Verkkapellon keskelle oli rakennettu kaksi verryttelyestettä, joita pari ensimmäistä ratsukkoa olikin jo hypännyt. Toinen oli koristeltu kuusenoksilla, ja toinen kultaisella koristenauhalla.
- Tuun noi kuusenoksat! huusin hieman naurahtaen, outoa, kun ei voinut huutaa vain pysy tai okseri. Nostin laukan, ja ratsastin laukan kuntoon yhden ympyrän kautta, ennenkuin lähestyin estettä. Helmi höristi korviaan ja imi esteelle aika vauhdikkaasti. Yritin istua syvällä satulassa ja tehdä paljon pieniä pidätteitä. Kolme viimeistä askelta sainkin ratsastettua aika hyvin, ja Helmi hyppäsi ongelmitta. Taputin ponia paljon kaulalle. Se ei edes turhia kyttäillyt, vaikka esteet olivat aika erikoisia.
- Koristenauhaeste! huusin uudelleen ja vaihdoin väärän laukan ravin kautta. Käänsin Helmin esteelle, ja annoin sen edetä vähän reippaammin. Helmi tuli esteelle oikein hyvin, ja paikka osui juuri kohdalleen. Taputin jälleen ponin kaulaa. Helmi alkoi kuitenkin vähän innostua, ja se hyppäsi esteen jälkeen pari iloista keinuhevospomppua kaula kaarella. Käskin Helmiä eteenpäin ja yritin nostaa päätä ylös, jottei tamma nyt enempää syttyisi pukittelemaan.
Vaihdoimme vielä verryttelysuunnan, ja annoin ensimmäisten ratsukkojen hypätä ensin, jotta he ehtisivät sitten radalle. Taputtelin innokkaasti korskuvaa Helmiä kaulalle, ja tein pari ravisiirtymistä.
- Kuusi- ja koristenauhaeste! ilmoitin ja ohjasin Helmin ensin kuusiesteelle.
- Prr, soo, rauhoittelin Helmiä hieman äänelläkin, sillä se alkoi kuumua. Tein hieman napakamman pidätteen, ja ratsastin vielä yhden askeleen, vaikka Helmi tulikin vähän turhan pohjaan. Siirsin jo katseeni kultaiselle koristenauhaesteelle, ja huomasin jo, että Helmi aikoisi taas jäädä liian lähelle. Ratsastin vähän pidempää laukkaa, mutta Helmi epäröi. Käskin pohkeella ja yritin pitää ponin suorana, mutta tamma pääsi tökkäämään.
- Koristenauhaeste! huudin uudelleen ja käänsin Helmin pois esteen edestä. Nostin laukan ja tein uuden lähestymisen. Ratsastin paljon pohkeella, ja yritin suunnata suoraan esteen yli. Helmi tuli kuitenkin loppujen lopuksi ihan hyvin, ja hyppykin onnistui.
- Hyvä, taputin Helmiä kaulalle, ja siirryin raviin. Toinen ratsukko oli juuri radalla, joten ehdin juuri tulla vielä molemmat esteet kerran.
- Kuusi- ja koristenauhaeste! huusin ja ohjasin Helmin laukassa kuusiesteelle. Helmi lähestyi onnistuneesti ja pääsin hyvin myötäämään hyppyyn. Tarkastin oikean laukan ja jatkoin koristenauhaesteelle. Helmi imi esteelle hienosti, eikä minun tällä kertaa tarvinnut ratsastaa askeleita niin viimeisen päälle. Helmi otti viimeisestä askeleesta vähän lyhemmän, ja lähti kauempaa, mutta se ei juuri haitannut. Este ylittyi kuitenkin puhtaasti. Kehuin Helmiä, ja annoin sen kävellä vielä ennen rataa. Toinen ratsukko lopetti juuri ratansa Sinten kuuluttamien tulosten saattelemana, ja minunkin vatsassani alkoi pyöriä perhosia.

Aloin pyöriä kisapellon lähettyvillä, sillä olin seuraava. Kertasin vielä kuumeisesti radan läpi, ja yritin häivyttää jännitystäni. Helmi katsoi rataa korvat hörössä. Oli hyvä, ettei Helmi kuitenkaan kytännyt esteitä, eniten minua jännitti, jos poni kuumuisi ja sen takia rata olisi ihan holtiton. Olin kuitenkin onneksi saanut sen pidettyä ihan hyvin verkassakin. Minua edeltävä ratsukko tuli linjan viimeiselle esteelle, ja ylitti sen puhtaasti.
- Noh, syteen tai saveen, sanoin ja keräsin ohjat käteeni. Helmi käveli hieman jännittyneenä radalle. Odotin, että edellinen ratsukko oli päässyt turvallisesti ulos, jonka jälkeen kohotin käteni tervehtiäkseni tuomaria. Sinte vihelsi pilliinsä, ja lähtölippu nousi lähtölinjan sivulla. Nostin laukan ja suuntasin katseeni jo ensimmäiselle esteelle. Helmi tuli lähestymiseen oikein hyvin, ja sain pidettyä tahdin tasaisena. Esteellä pidin painoa hieman vasemmalla ja johdin ohjalla, jotta saisin oikean laukan. Linjalle olin suunnitellut ratsastavani tasaiset seitsemän askelta. Helmi hieman kuumui välissä, ja menimme linjan kuudella askeleella.
- Prrr, rauhoittelin Helmiä. Tamma hieman nakkeli niskojaan ja alkoi jo hieman kuumua. Tarkastin laukkani ja jatkoin päädyn läpi, josta ohjasin Helmin vihreätolppaiselle esteelle. Helmi pääsi hieman leviämään lähestymisellä ja lähti esteelle kaukaa. En ehtinyt keskittyä oikeaan laukkaan, joten Helmi oli kaarella vähän kintut sekaisin. Tamma kääntyi korskahdellen ja laukkasi todella temmokkaasti. Esteelle askel taas piteni. Yritin istua syvällä satulassa ja pidätellä Helmiä, mutta ajattelin sen lähtevän taas kaukaa. Taisin kuitenkin jättää Helmin hieman yksin ennen estettä, sillä tamma ottikin vielä yhden askeleen ja tuli tosi lähelle. Myös Helmillä meni pää sekaisin ja se oli lentää nenälleen. Poni pääsi kuitenkin kompuroimaan esteen yli, mutta itse lennähdin Helmin kaulalle. Tamma hiukan hermostui, kun kuski oli aivan väärässä paikassa, ja vetäisi päänsä jalkojen väliin, jolloin minä muksahdin alas ponin jalkojen juureen. Helmi pysähtyi viereeni päätään ravistellen.
- Valitettavasti ratsukon suoritus joudutaan hylkäämään satulasta putoamisen vuoksi, Sinte kuulutti. Nousin seisomaan päätäni pyöritellen. Hupsis. Nappasin Helmin ohjat maasta ja talutin ponin pois kisakentältä.
- Mene vaan hyppäämään vaikka tuonne verkkakentälle yksi este! Sinte huusi vielä perääni, ennenkuin kuulutti seuraavan ratsukon radalle.

Työnsin jalkani jalustimeen ja ponnistin uudelleen Helmin selkään. Olin aina vähän huono nollaamaan tilanteita, mutta paikka taisi mennä pilalle, koska en itse ollut mukana. Keräsin ohjat käteen ja vilkaisin verkkaesteitä.
- Kuusieste! huusin ja nostin laukan. Ohjasin Helmin määrätietoisesti kuusenoksilla koristellulle esteelle, vaikka pieni jännitys haittasikin vatsani pohjalla.
- Raaauha, mutisin. Helmi taas hieman kiehui yli lähestymisellä. Paikka oli minulle taas hieman epäselvä, mutta sain onneksi kaksi viimeistä askelta ratsastettua, ja Helmi lähti hyppyyn ihan hyvin. Taputin Helmiä kaulalle.
Käänsin Helmin pois verryttelypellolta, ja annoin sen kävellä hetken. Päätin mennä keventämään vielä maneesiin loppuverkaksi.
Maneesissa ei onneksi ollut ruuhkaa, vain pari ratsukkoa. Painoin pohkeeni Helmin kylkiin ja siirsin sen raviin. Helmi ravasi reippaasti uraa pitkin. Annoin sille vähän pidempää ohjaa, jotta se saisi venyttää kaulaansa. Tamma pärski ravin tahtiin ja eteni korvat höröllään. Kevennettyäni Helmiä hetken molempiin suuntiin, siirsin sen käyntiin ja annoin pitkän ohjan. Poni puuskutti vielä aika paljon, joten ajattelin mennä kävelemään ulos. Kävelin Helmin kanssa pienen lenkin kenttää vastapäätä lähtevältä polulta. Otin jalat pois jalustimista ja pyörittelin nilkkojani.
- Nooh, ei se mitään Helmi, kyllä me joskus vielä opitaan, taputin hymyillen tamman kaulaa. Entisen hoitoponini, Empun kanssa ensimmäiset kilpailut olivat menneet juuri samalla tavalla: ruuna yllätyksekseni kielsi toisessa vaiheessa, ja minä putosin. Silloin tosin satutin vähän kylkeäni, mutta tänään oli onneksi pehmeä lumihanki vastassa! Polku kaarsi loivasti isolle tielle päin, mutta käänsin Helmin ympäri ja lähdin suuntasin takaisin tallille.

Tallipihalla tulin alas selästä. Talutin Helmin ulkokarsinoiden eteen ja heitin jalustimet satulan päälle. Avasin vyön ja vedin satulan alas selästä, siirtäen sen karsinan edessä olevalle taitettavalle telineelle. Helmi käveli karsinaansa hyvillä mielin, eikä se ollut ilmeisesti ottanut nokkiinsa tämänpäiväisestä toheloinnista. Taputin tammaa kaulalle, se oli kuitenkin hoitanut osuutensa ihan hyvin. Otin suitset pois Helmin päästä ja laitoin ne karsinan eteen. Nappasin suojat pois kaikista jaloista ja asettelin ne sisäkkäin harjapakkiin. Kaivoin pitkäjouhisen, keltaisen harjan, jolla suin Helmin rivakasti läpi, poni oli hieman hikinen satulan kohdalta, mutta ei muuten pahemmin. Harjasin tamman huolellisesti molemmilta puolilta, ja tarkastin jalat sekä kaviot. Heitin harjan takaisin harjapakkiin ja vetäisin kumilenkit pois sivuletin lopusta. Purin Helmin harjaksen auki, ja se jäi letin jäljiltä aaltoilevaksi. Riisuin turvaliivin ja etsin takkini taskusta pari kuivaa leivänpalasta, jotka ojensin Helmille. Poni nappasi ne innokas pilke silmissään kämmeneltäni, ja nielaisi ne niin nopeasti, että ehti tuskin maistaakaan. Helmi tunki turpansa kiinni takinhelmaani, ja oli kerjäämässä jo lisää herkkuja.
- Sori, ne loppui jo, sanoin kohauttaen harteitani. - Olisit hieman säästeliäämpi. Silitin Helmin poskea ja annoin pusun silkinpehmoiselle turvalle, jonka jälkeen tönäisin karsinan oven kiinni ja lähdin viemään varusteita pois. Otin suitset käsivarrellen ja satulan syliini, ja kiikutin ne sivutallin varustehuoneeseen. Laskin satulan varustehuoneen keskellä olevalle rungolle ja kävin huuhtelemassa kuolaimet. Ristitin suitset ja nostin ne omalle paikalleen, Helmin satulapaikan viereen. Varustehuoneen takanurkassa oli valkoinen kaappi, josta löytyi ylimääräisiä harjoja, pinteleitä, suojia jne. josta löysin myös harjan, jolla harjasin hieman Helmin vyötä. Pian olisikin aika pestä vyö ja vaihtaa huopa, joten pitää muistaa ottaa se hommaksi joku päivä. Huolehdin Helmin varusteet paikoilleen, ja kävin hakemassa vielä karsinan edestä harjapakin sekä omat tavarani. Työnsin pakin omalle hyllylleen ja menin kaapilleni. Ripustin turvaliivin hengariin ja kypärän ja hanskat laitoin omaan pussiinsa. Raipan tyrkkäsin kaapin perälle, ja saappaat sivuseinän viereen. Vetäisin mustat collegehousut kisahousujen päälle ja vaihdoin kisatakin huppariin. Soitin äidilleni kyydin kotiin, mutta ehtisin vielä tässä välissä käydä sanomassa Helmille heipat, sillä äidillä kestää aina.