Post by Maisa L on Oct 4, 2015 9:52:20 GMT 2
Tulen hiukan harmaana sunnuntaiaamuna tallille. Talli on hiljainen. Yhtäkkiä kuulen kävelyn ääniä. Pian näen Viljan kantamassa hoitohevosensa Leevin satulaa ja suitsia.
-Moi, ootko menossa ratsastamaan? kysyn Viljalta
-Joo, ajattelin mennä vähän maastoilemaan näin aamulla. Haluisitko muuten tulla Brunon kanssa mukaan? Vilja kysyy hymyillen
-Totta kai mä voin tulla! Ajattelin itekkin mennä tänään selästä käsin maastoilemaan, sanon Viljalle.
Menen Brunon karsinalle. Se syö vielä aamuheinien rippeitään. Avaan oven ja tervehdin oria. Se nostaa päänsä heinistä ja tulee uteliaana katsomaan olisiko minulla tarjota sille mitään. Kaivan taskujani ja löydän sieltä pienen kuivan leipäpalan. Annan sen Brunolle ja se rouskuttaa sitä iloisena. Riisun talliloimen ja alan harjaamaan. Oltuaan yön sisällä Bruno on onneksi puhdas ja nopea läpiharjaus riittää saamaan Brunon hyvin puhtaaksi.
Satuloin Brunon ja huikkaan Viljalle sivutalliin olevani valmis. Talutamme hevoset pihalle, nousemme selkään ja olemme valmiit lähtemään aamuiselle maastoreissullemme.
Vilja ehdottaa, että ratsastaisimme alkulämmittelyksi harjulenkin ja sitten menisimme irroittelemaan laukkapellolle. Se sopii minulle mainiosti. Suuntaamme ensin siis harjulenkille. Bruno on reipas ja tarkkailee kiinnostuneena ypäristöään. Se vaikuttaakin kaipaavan pientä irroittelua laukkapellolla. Harjulenkin puolessa välissä otamme pätkän ravia. Bruno tuntuu pursuavan energiaa. Se pärskähtelee ja ravaa isoilla ja pitkillä askeleilla. Vilja ja Leevi tulevat rauhallisesti perässämme. Rauhoittelen Brunoa ja hetken kuluttua se kulkee jo melkein Leevin vauhtia. Jonkun ajan kuluttua hidastamme käyntiin ja jatkamme kävellen kohti laukkapeltoa.
Laukkapelto on iso. Katson sitä lumoutuneena ja ajattelen, että hetken kuluttua kiidämme siinä Brunon kanssa. Bruno selvästi tietää jo pääsevänsä laukkaamaan sillä se steppailee ja pärskähtelee innoissaan nähdessään pellon.
-Joko mennään? kysyn Viljalta
Vilja nyökkää ja annamme hevosille vähän ohjaa. Molemmat lähtevät välittömästi laukkaamaan.
Tuuli tulee mukavasti kasvoilleni kun laukkaamme pellolla. Kun näen pellon reunan lähestyvän alan rauhoittelemaan Brunoa. Se on yllättävän hyvin kuulolla ja hidastaa laukkaa kun teen muutaman voimakkaan pidätteen. Pian hidastamme raviin ja siitä käyntiin. Brunokin sai selvästi purettua energiaansa sillä se on jo rauhallinen sekä vähän hengästynyt. Lähdemme kohti tallia. Ravaamme muutaman minuutin kunnes hidastamme käyntiin ja kävelemme loppumatkan tallille. Nyt Bruno malttaa kävellä samaa vauhtia Leevin kanssa.
Tallilla hyppäämme alas hevostemme selästä ja taputamme niitä. Vien Brunon karsinaan ja riisun siltä varusteet. Tallityöntekijä on jo vienyt hevoset tarhaan joten laitan Brunolle kevyen loimen ja vien sen tarhailemaan kavereidensa kanssa.
Päätän vielä pestä satulan ja suitsen kunnolla Viljan kanssa. Vietämme pari tuntia satulahuoneessa nauraen ja jutellen samalla kun puhdistamme varusteet perusteellisesti.
Sinten kommentti
Ihanaa että Bruno ja Leevi pääsivät vähän irroittelemaan laukkapellolle! Lyhyellä sänkipellolla onkin nyt ihanteellista ratsastaa – onneksi tuttu naapuri on antanut meille luvan pellolla ratsastamiseen. Aamutuimaan tehty reippaanpuoleinen maastolenkki piristi hevosten lisäksi varmasti myös teitä ratsastajia! On kiva nähdä, kuinka yhteistyönne kehittyy Brunon kanssa
Tässä tarinassa oli jo paljon enemmän kuvailua kuin edellisessä tarinassa! Jatka samaan malliin: kuvailu on se asia, mikä lukijaa kiinnostaa kaikista eniten. Kuvasit hienosti suurta laukkapeltoa ja sen tuomia fiiliksiä. Kirjoitusvirheitä en juurikaan löytänyt. Muista, että ajatusviivojen jälkeen tulee aina välilyönnit!
16v€
-Moi, ootko menossa ratsastamaan? kysyn Viljalta
-Joo, ajattelin mennä vähän maastoilemaan näin aamulla. Haluisitko muuten tulla Brunon kanssa mukaan? Vilja kysyy hymyillen
-Totta kai mä voin tulla! Ajattelin itekkin mennä tänään selästä käsin maastoilemaan, sanon Viljalle.
Menen Brunon karsinalle. Se syö vielä aamuheinien rippeitään. Avaan oven ja tervehdin oria. Se nostaa päänsä heinistä ja tulee uteliaana katsomaan olisiko minulla tarjota sille mitään. Kaivan taskujani ja löydän sieltä pienen kuivan leipäpalan. Annan sen Brunolle ja se rouskuttaa sitä iloisena. Riisun talliloimen ja alan harjaamaan. Oltuaan yön sisällä Bruno on onneksi puhdas ja nopea läpiharjaus riittää saamaan Brunon hyvin puhtaaksi.
Satuloin Brunon ja huikkaan Viljalle sivutalliin olevani valmis. Talutamme hevoset pihalle, nousemme selkään ja olemme valmiit lähtemään aamuiselle maastoreissullemme.
Vilja ehdottaa, että ratsastaisimme alkulämmittelyksi harjulenkin ja sitten menisimme irroittelemaan laukkapellolle. Se sopii minulle mainiosti. Suuntaamme ensin siis harjulenkille. Bruno on reipas ja tarkkailee kiinnostuneena ypäristöään. Se vaikuttaakin kaipaavan pientä irroittelua laukkapellolla. Harjulenkin puolessa välissä otamme pätkän ravia. Bruno tuntuu pursuavan energiaa. Se pärskähtelee ja ravaa isoilla ja pitkillä askeleilla. Vilja ja Leevi tulevat rauhallisesti perässämme. Rauhoittelen Brunoa ja hetken kuluttua se kulkee jo melkein Leevin vauhtia. Jonkun ajan kuluttua hidastamme käyntiin ja jatkamme kävellen kohti laukkapeltoa.
Laukkapelto on iso. Katson sitä lumoutuneena ja ajattelen, että hetken kuluttua kiidämme siinä Brunon kanssa. Bruno selvästi tietää jo pääsevänsä laukkaamaan sillä se steppailee ja pärskähtelee innoissaan nähdessään pellon.
-Joko mennään? kysyn Viljalta
Vilja nyökkää ja annamme hevosille vähän ohjaa. Molemmat lähtevät välittömästi laukkaamaan.
Tuuli tulee mukavasti kasvoilleni kun laukkaamme pellolla. Kun näen pellon reunan lähestyvän alan rauhoittelemaan Brunoa. Se on yllättävän hyvin kuulolla ja hidastaa laukkaa kun teen muutaman voimakkaan pidätteen. Pian hidastamme raviin ja siitä käyntiin. Brunokin sai selvästi purettua energiaansa sillä se on jo rauhallinen sekä vähän hengästynyt. Lähdemme kohti tallia. Ravaamme muutaman minuutin kunnes hidastamme käyntiin ja kävelemme loppumatkan tallille. Nyt Bruno malttaa kävellä samaa vauhtia Leevin kanssa.
Tallilla hyppäämme alas hevostemme selästä ja taputamme niitä. Vien Brunon karsinaan ja riisun siltä varusteet. Tallityöntekijä on jo vienyt hevoset tarhaan joten laitan Brunolle kevyen loimen ja vien sen tarhailemaan kavereidensa kanssa.
Päätän vielä pestä satulan ja suitsen kunnolla Viljan kanssa. Vietämme pari tuntia satulahuoneessa nauraen ja jutellen samalla kun puhdistamme varusteet perusteellisesti.
Sinten kommentti
Ihanaa että Bruno ja Leevi pääsivät vähän irroittelemaan laukkapellolle! Lyhyellä sänkipellolla onkin nyt ihanteellista ratsastaa – onneksi tuttu naapuri on antanut meille luvan pellolla ratsastamiseen. Aamutuimaan tehty reippaanpuoleinen maastolenkki piristi hevosten lisäksi varmasti myös teitä ratsastajia! On kiva nähdä, kuinka yhteistyönne kehittyy Brunon kanssa
Tässä tarinassa oli jo paljon enemmän kuvailua kuin edellisessä tarinassa! Jatka samaan malliin: kuvailu on se asia, mikä lukijaa kiinnostaa kaikista eniten. Kuvasit hienosti suurta laukkapeltoa ja sen tuomia fiiliksiä. Kirjoitusvirheitä en juurikaan löytänyt. Muista, että ajatusviivojen jälkeen tulee aina välilyönnit!
16v€