|
|
Post by Meiju on Mar 31, 2013 22:37:22 GMT 2
 Viime valmennuksessa toivottiin suorien linjojen ratsastamista, joten yleisön pyynnöstä, pidänkin kouluvalmennuksen, jonka aiheena on hevosen suoristaminen, sekä eri ratojen ratsastaminen mahdollisimman tarkasti! Ryhmiä on tällä kertaa vain yksi, joten hop hop ryhmään!
Tunti aloitetaan siis normaalille verryttelyllä, mutta heti alussa keskitytään kulmien ratsastamiseen, hevosen suorana pysymiseen uralla (tulemme ratsastamaan paljon uran sisäpuolella!) sekä hevosen asettamiseen. Ratsastajille siis luvassa vaikka kuinka paljon päänvaivaa sekä kipeitä reisi- ja vatsalihaksia kun minä keskityn ratsastajan asentoon enimmäkseen! Helpoimmalla pääset kun aloitat ratsusi ratsastamisen tunnin alussa mahdollisimman tarmokkaasti ja tarkasti, pienikin keskittymisen häilyminen aiheuttaa massiivisia seurauksia kun aletaan tekemään enemmän hommia.. Tarkoituksena on työskennellä enimmäkseen ravissa, mutta tunnin lopussa tullaan tekemään laukannostoja keskihalkaisijalla ja siinä sitten mietitäänkin, että miten hevonen saadaan pysymään mahdollisimman suorana!
Miten osallistut?
Kirjoita minulle lyhyt tarina, runo tai sepustus valmennuksesta, siihen valmistautumisesta sekä ongelmista ja siitä, mikä oli hankalinta. Lisäksi tietenkin aina yhtä tärkeä: mitä haluat ensi kerralla?
Mahdollista on myöskin roolipelata valmennus, jos osallistujia kiinnostaa tämä mahdollisuus!
Osallistujat, 2/3
1. Vilja - Cherished HAR
2. Jensba - Newell's Haydee
3. Katerina - Efilya Yemn
|
|
|
|
Post by Vilja on Apr 1, 2013 12:26:38 GMT 2
Mä tulen mukaan! Vilja - Cherised HAR Mukana! Sepustus viimeistään tuolloin 17.4. mulle tähän ketjuun, tai yksityisviestinä.  |
|
|
|
Post by jensba on Apr 1, 2013 16:44:44 GMT 2
Me tullaan Heidin kanssa taas treenailemaan (:
Jensba - Newell's Haydee
Mukana! :)
|
|
|
|
Post by Katerina on Apr 10, 2013 3:08:57 GMT 2
Me halutaan mukaan!
Katerina - Efilya Yemn
Ja jos joskus on mahtis roolipelaamiseen näissä merkeissä niin ehdottomasti saa infota aakatya@ymail.com. Mutta tästä kerrasta ilmeisestikin kirjoittelen tarinaa?
|
|
|
|
Post by Katerina on Apr 10, 2013 3:24:08 GMT 2
Saavuimme Metsikseen GPS:n opastamina. Efilya Yemn eli Effy on kovin kaunis shagyatamma, jonka kanssa olemme käyneet jo muutamissa koulukilpailuissa. Tämä valmennus olisi loistavaa harjoitusta meidän tulevaa kilpailu-uraa varten. Varustin Effyn trailerissa ja talutin sen suoraan maneesiin. Tamma oli mukava matkakumppani, sillä vaikka se tutkaili pirteänä ja korvat hörössä uutta paikkaa ja muita hevosia, se tekee aina juuri niin kuin pyydän, eikä yhtään enempää. Jo lämmittelyssä valmentajamme pääsi puuttumaan apuihini ja istuntaani. Meiju halusi reiteni rennommiksi ja korjasi niskan ja leuan asentoa. Ravissa Effy taipui kulmiin vetreästi, mutta suoralla uralla meillä kesti hetken, että palikat saatiin järjestettyä jonoon. Meiju seisoi suoran linjan päässä, ja sanoi heti, mikä osa nyt jäi taivutukseen ja vaati suoristamista. Vaihdoimme suuntaa pariin kertaan, jolloin aavistelen jo mielessäni että "Nyt saadaan hetki kävellä!". Ravissa pomppiminen kuitenkin vain jatkui ja jatkui ja lopulta minulla pukkasi hikeä pintaan niin että jouduin vähentämään vaatetusta. Viimeisenä tehtävänä oli laukannostot pituushalkaisijalla, joka kaiken tämän hiomisen jälkeen tuntui sujuvan leikiten, Effylle laukannostot kun ovat helppoja. Se toimii pelkästään jo istuinluun ja painon siirtämisellä ja aavistuksella sisäpohjetta. Keskittymistä vaativassa ravi-laukka tehtävässä Effylläkin alkoi pukkaamaan hikeä pintaan, vaikka sillä "ulkomaalaisena" kovin hieno ja ohut kesäkarva onkin. Tulemme varmasti vastaisuudessakin palaamaan Metsiksen vaativiin, mutta hyvän ja kannustavan ilmapiirin valmennuksiin! Seuraavalla kerralla mukana voisi varmaankin olla nuorempi remppaheppa, tulevaisuuden ruusukehai... Oli oikein mukava päästä tutustumaan uuteen ratsukkoon, tervetuloa Metsikseen!
Teillä tuntui olevan valmennuksesta asti erittäin hyvä idea siitä, mitä piti tehdä mutta kuten totesitkin, oman istuntasi kanssa piti tehdä hieman enemmän. Kyllä niitä käyntipätkiäkin voidaan ottaa, kunhan rupeaa ratsastaja istumaan rentona selässä eikä jää kovinkaan pahasti kaikkea jännittämään.  Suoriuduitte kuitenkin hyvin ja poni tuntuikin olevan oikein yhteistyökykyinen, sekä taitava. Enemmän vaan treeniä suorilla ja muista oma asentosi, ettet jää sinne edelliseen kulmaan, etkä turhan aikasin ennakoi tulevaa käännöstä niin teillä rupeaa hommat toimimaan vaikka kuinka jouhevasti.
Ei kun vain tulevan ruusukehain kanssa mukaan, kyllä hällekin tekemistä keksitään!
- Meiju |
|
|
|
Post by jensba on Apr 15, 2013 22:46:54 GMT 2
”No jännittääkös kovasti tällä kertaa?” Meiju kysyy leikkisästi, kun kiristän maneesissa Heidin satulavyötä.
”Ei tietenkään”, naurahdan ja ponnistan sitten Heidin selkään. En edes tajua, kuinka pystyin jännittämään edellistä Meijun valmennusta niin paljon siitä huolimatta, että kyseessä oli ensimmäinen valmennukseni ja toisaalta Meiju myös oli aivan uusi kasvo Metsälammella.
”Hyvä juttu, sittenhän sulle ei tarvitse antaa yhtään armoa” Meiju vitsailee (toivottavasti) ja jatkaa sitten matkaansa seuraavan ratsukon luo. Ohjaan Heidin uralle ja annan tamman kävellä rennosti pitkin ohjin samalla, kun yritän tarkistaa istuntaani maneesin peileistä ja psyykata itseäni siihen, että tänään yritetään tehdä Heidin kanssa niin hyvää työtä, kun vain ikinä pystymme.
Kun kaikki ovat hetken ehtineet kävellä, on aika aloittaa alkuverryttelyt, jotka jokainen saa tehdä melko vapaasti. Meiju kuitenkin muistuttaa, että kannattaa alusta asti keskittyä hyviin kulmanratsastuksiin ja suoristuksiin, niin lopputuntikin sujuisi helpommin. Heidi vaikuttaa tänään mukavan reippaalta ja kulkee hyvin eteenpäin heti alusta alkaen, joten voin keskittyä suoraan taivutteluihin ja suoristuksiin. Alkuverryttelyt tuntuvat sujuvan erittäin hyvin, joten on mukava aloittaa myös työskentely Heidin kanssa.
Harjoitusravi on edelleen kyllä inhokkiaskellajini, tosin en tiedä pitääkö kukaan oikeastaan siitä, ja ravityöskentelyn alkaessa istuntani hajoaa ihan täysin saaden myös Heidin leviämään ja kulkemaan hetken vähän miten sattuu mutkitellen.
”Rentouta reidet, jousta vatsalihaksista, pidä kädet rentoina, MUISTA HENGITTÄÄ” Meiju huutaa tiukasti ja saan lopulta istuntani uudestaan kasattua ja löydän paremman tasapainon. Tämä muutos näkyy Heidissäkin heti, eikä menomme näytä enää niin epätoivoiselta.
Suoraan ratsastaminen on kyllä yllättävän vaikeaa, mutta itku meinaa tulla siinä vaiheessa, kun aloitamme laukannostojen tekemisen keskihalkaisijalla. Jokaisessa nostossa tasapainoni horjahtaa tai ohjastuntuma muuttuu niin, että Heidi tekee pienen kiemuran jompaankumpaan suuntaan. Yritän noudattaa Meijun ohjeita parhaani mukaan, mutta vaikka teoriassa tiedänkin, miten homman kuuluu toimia, ei oma istuntani suostunut kyllä tottelemaan ollenkaan. Heidi kyllä sen sijaan kuunteli nimenomaan istuntaani, vaikka olisi ollutkin mukavampi, jos poni olisi osannut vaikka lukea ajatuksiani.
”Eihän se ihan täydellisesti mennyt, mutta ei haittaa. Pääasia oli, että ne yritykset parani kuitenkin joka kerta” Meiju lohduttaa loppuverryttelyn jälkeen, kun manailen turhautuneesti, kuinka vaikea laji ratsastus onkaan.
”Tuskin tää olis niin hauskaa, jos tää ois helppoa”, nainen hymyilee ja taputtaa Heidiä kaulaan. Nyökkään ja totean, että ei tämäkään valmmennus ainakaan hukkaan mennyt, sillä taas tietää, mitä pitää harjoitella lisää. Lisäksi olen täysin varma, että seuraavan aamuna sängystä nouseminen on vähintäänkin tuskallista.
Kiitos siis taas valmennuksesta, ja jatkossa toivon edelleen samanlaisia vatsa- ja reisilihaskidutuskouluvääntötunteja (:
Mahtavaa, että tällä kertaa oli paljon helpompi tulla valmennukseen. Tehtävä oli vaikea, eikä se todellakaan sujunut teiltä virheettömästi, mutta jokainen suoritus oli parempi kuin edelliskertainen ja näin ollen, voit olla erittäin tyytyväinen sinun ja ratsukkosi suoritukseen! Ei kun vain lisää istuntaharjoituksia, muista hengittää aina ennen minkäänlaisia siirtymisiä ja mieluummin teet siistin siirtymisen, sen sijaan että alat hosua. Yleisesti ottaen, rentoutta vielä mukaan! Heidin kanssa teillä synkkaa sen verran hyvin, että ongelmia ei todellakaan pitäisi tulla yhteisen sävelen löytämisessä, kunhan saadaan sinun istuntaasi vielä hiottua.
- Meiju K.
|
|
|
|
Post by Vilja on Apr 16, 2013 13:58:15 GMT 2
Minun ensimmäinen Meiju Kaunolan pitämä valmennus oli tänään. Minua vähän jännitti, sillä en tiennyt paljoakaan Meijun opetustavasta. Toivoin kuitenkin, ettei hän olisi mikään tyranni, jonka tunnilta jokainen lähtisi itkien ja lihakset hoosiannaa huutaen. Harjasin Cherin mahdollisimman hyvin ja selvitin sen harjan, jotta ponin ulkonäöstä ei pitäisi olla mitään huomautettavaa. Varustettuani kimon ratsuni, lähdimme yhdessä maneesia kohti kentän ollessa turhan märkä valmennusta varten.
Alkuverryttelyssä Meiju patisti meitä tekemään jo kovasti töitä, jotta oikea työskentelykin sujuisi ilman suurempia ongelmia.
"Jos nyt lepsuilette, saatte tuta sen myöhemmin!" hän varoitti maneesin keskeltä ja läpivalaisi sitten katseellaan jokaisen valmennettavan vuorotellen. Cheri meni mielestäni hyvin kulmiin, jos olin itse hereillä alusta asti. Kun minä pääsin arvioivan silmän alle, Meiju käski irrottaa polvet. En nähtävästi osannut tehdä sitä oikein, sillä hän pyysi minua pysähtymään ja tuli vääntelemään jalkojani oikeaan asentoon.
"Joko tuntuu pahalta?" hän kysyi, ja nyökätessäni nainen hymyili hyväksyvästi. "Hyvä, pidä tää", Meiju ohjasi minut sen jälkeen takaisin uralle jatkamaan.
Siirryimme uran sisäpuolelle, kun jokainen meistä oli saanut pidettyä hevosemme suorana uralla. Meiju antoi minulle kotitehtäväksi harjoitella yliasettamista, sillä välillä en muistanut asettaa Cheriä kunnolla. Menimme ikuisuudelta tuntuvan ajan harjoitusravia, ja Meiju seurasi haukankatseellaan, ettei kukaan meistä hipaisekaan uraa. Välillä tuntui, että Cherissä oli jokin magneetti, joka veti sitä takaisin uralle. Sain sen kuitenkin kulkemaan mutkittelematta ja tekemään terävät kulmat näin uran sisäpuolellakin.
Lopputunnista otimme laukannostoja keskihalkaisijalla. Siinä saikin tehdä kunnolla töitä, jotta poni pysyi suorana eikä lähtenyt oikomaan lopussa omiaan. Meiju huomautti laukannostoissa nousevista käsistä, jotka sain jotenkuten hallintaan. Välillä ne silti meinasivat nousta liikaa, jos en keskittynyt myös niihin. Loppuverkassa Meiju vielä antoi palautetta jokaiselle vuorollaan, ennen kuin saimme laskeutua alas selästä ja vaappua lihakset kipeinä takaisin talliin. Ensi kerralla olisi mukavaa harjoittaa käsiä mitä erilaisimmilla tehtävillä, jos ne sen jälkeen pysyisivät oikealla paikallaan edes yhden tunnin verran.
Mutta eihän se ole kunnon kouluvalmennus, jos ei jalat huuda hoosiannaa sen jälkeen! Oikein mukavaa saada uusia kasvoja minun valmennuksiini, joten tervetuloa. Katsellaan, käsien asento on kyllä erittäin hyvä valmennuksen aihe.
Teillä ja Cherillä meni oikein hyvin alusta saakka, eikä kumpikaan hötkyillyt vaikka aihe selvästikin oli hieman hankala. Muista irrottaa polvet satulasta, jottet jää sinne killumaan jännittyneenä. Sen sijaan muista hengittää - taidan tästä motkottaa kaikille.. - ja rentoutua, myötää lantiollasi ja pidä vatsalihakset tiukkana, kantapäät alhaalla ja johan rupeaa polvetkin löytämään sen oikean asennon. Teille sopiva harjoitus tuntuikin olevan juurikin uran sisäpuolella työskentely, jota suosittelisin jatkamaan. Se tuntuu hankalalta ja ponit tuntuvat aina vääntäytyvän sinne helpolle tavalle, mutta kuten Cherin kanssa huomasit, pikku hiljaa hän sitten unohti koko uran ja meni tasan sinne minne sinä halusitkin hänet menevän!
Teillä on oikein hyvin yhteistyö jo hallussa ja pienellä hiomisella teistä saadaan vielä mitä.
- Meiju K.
|
|
Suoriuduitte kuitenkin hyvin ja poni tuntuikin olevan oikein yhteistyökykyinen, sekä taitava. Enemmän vaan treeniä suorilla ja muista oma asentosi, ettet jää sinne edelliseen kulmaan, etkä turhan aikasin ennakoi tulevaa käännöstä niin teillä rupeaa hommat toimimaan vaikka kuinka jouhevasti.
Terveisiä kaikille Metsiksen tyypeille, jos satutte tänne tienne löytämään 
mukava törmätä vielä vanhoihin tallilaisiin! Mäkin käyn välillä täällä fiilistelemässä, harmi ettei photobucketiin ladatut kuvat enää näy, siinä on aika kova urakka lähteä korjaamaan niitä 
tsemppiä kaikille kaikkeen mitä teette 
Mulla meni ihan ranttaliksi kurssien valinta, joten mulla luultavasti venyy lukio 4 vuoteen. Yksikään aine ei kiinnosta niin paljon että sitä haluaisi mitenkään kirjottaa ja koulumoti on muutenkin olematon kaiken muun keskellä :/