Gildan päiväkirja

[Sinte]

Gilda av Kleppur

nvh-t, 140 cm
om. Sinte

[Minkki]

Onnistuin ikuistamaan Bellan ja Gildan ensitapaamisen kameralle. Otsikkona Bella ja Gilda.





Kommentoin tämän kuvan Bellan päiväkirjaan. t. Sinte

[bella]

Minä ja Gilda
Z
Tulin ensimmäistä kertaa hoitamaan Gildaa tallille. Tulin äidin kyydillä. Rakastin vuonohevosia. Omistin itsekin yhden sellaisen. Saavuimme tallille. Tallin omistaja seisoskeli tallin edustalla. Hän tuli meitä vastaan, ja kysyi:
- Sinähän siis olet Gildan uusi hoitaja. Ja tässä on varmaan äitisi?
- Juu, minä olen se Bella. Ja kyllä tässä on mun äiti, vastasin iloisesti omistajalle.
- Olemme hyvin iloisia, että Bella sai ruveta hoitamaan Gildaa. Bella omistaa myös oman vuonohevosen, äiti kertoi.
- Ai! Sepä mukavaa. Kerropa siitä lisää, Bella, tallin omistaja innostui.
- Noo…
Millessä tosiaan on vuonista, mutta se on tilastoponi. Sen äiti oli vuonis, ja isä oli New forest. Mutta Mille näyttää enemmän äidiltään. Millen säkä on 160 cm. Se on syntynyt 1.2.2010. Tällä hetkellä sen on viis vee. Sen taso koulussa VaB, rataesteillä 80cm. Toki sillä on kisattu 90 cm asti. Ja väri on normaalisti hallakko, kerroin tallin omistajan pyynnöstä.
- Hienoa! On kiva että sinulla on vuoniksista kokemusta, mutta oletkos koskaan ajanut? kysyi hän.
- Juu, olen ajanut sellaisella 20 v. ex- ravurilla. Virtaa siltä kyllä löytyi, kerroin.
- No hienoa! Gildalla voi tehdä montaa asiaa. Se on hyvä, ettei se ainakaan kyllästy. Voisitte aloittaa hoitsusi kanssa maastakäsittelyllä, ehdotti tallin omista.
- Selvä! minä vastasin reippaasti.
Z
Äiti lähti kotiin, ja omistaja meni sisään. Minä lähdin kohti tallia. Otin ensiksi Gildan karsinan. Se sijaitsi päätallissa. Huomasin että Gildan karsina oli muita isompi - siinä riitti myös hommaa enemmän. Kun karsina oli valmis, otin Gildan käytävälle, ja aloin harjailemaan sitä. Otin sen kaviot ensiksi. Yhdessä kaviossa oli kivi, mutta onneksi se ei ollut vahingoittanut sen sädettä. Sitten harjasin sen kumisualla läpi. Gildasta ei onnekseni lähtenyt paljoa karvaa. Sen jälkeen harjasin sen pölyharjalla. Siitä lähti paljon pölyä, varsinkin jaloista. Lopuksi vielä harjasin hoitsuni läpi pehmeällä harjalla, ja selvitin hännän. Vuonis tykkäsi, kun sitä harjattiin vatsan alta. Kun selvitin häntää, siitä lähti paljon jouhia. Sen häntä oli nimittäin niin takussa! Harjasta, eikä etuharjasta lähtenyt melkeinpä ollenkaan jouhia, ja ne olivatkin aika selvät. Laitoin Gildalle vielä bootsit, vaikka ei sen niitä välttämättä olisi tarvinnut. Hain riimun- narun, ja lähdimme kentälle.
Z
Ekaksi taluttelin Gildaa pitkin kenttää. Sitten ravasimme pari kierrosta. Gilda vähän riemastui siitä, ja otti pari laukka askelta. Sain sitä onneksi pidätettyä. Otimme käynnin. Kävelin Gildaa päin, ja se väisti. Hyvä! Seuraavaksi kävelin kaksi askelta, ja pysähdyin. Samoin teki Gilda. Kun olin toistanut sen muutaman kerran onnistuneesti, lähdimme takaisin talliin. Otin Gildalta bootsit pois, ja harjasin sen läpi pölyharjalla. Sitten nostin kaviot, ja vein sen karsinaansa. Vein sen harjat, ja bootsit omille paikoilleen, sekä lakaisin paikan jossa olin harjannut hoitsuni. Lopuksi siivosin lannat pois kentältä. Soitin äidille että hän tulisi hakemaan. Viiden minuutin päästä hän olikin jo pihassa, ja lähdimme kotiin. Puhuin äidille koko matkan hoitsustani. Kotona huomasin, että Sinteltä oli tullut viesti. Avasin viestin, ja luin ääneen:
- Pärjäsitkö hoitsusi kanssa? Piditkö siitä? Olet tervetullut hoitamaan Gildaa seuraavallakin kerta,
terveisin Sinte. 
Z
Vastasin viestiin että Gilda oli ollut kiva, ja olin pärjännyt sen kanssa. Sen jälkeen menin nukkumaan. Nukahdin melkein heti kun olin painanut pääni tyynyyn. Näin unta Gildasta. Laukkasin sillä ilman mitään varusteita kukkaniityllä…

Sinten kommentti

Voi miten mukava kuulla, että pidit Gildasta! Se on tosiaan monipuolinen hevonen ja sen kanssa voi tehdä melkein mitä vain aina kärryajoon saakka. Kannattaa kuitenkin aloittaa perushoidolla ja -ratsastuksella, että ehdit rauhassa tutustua hoitohevoseesi. Oman hevosen kautta olet varmasti saanut paljon kokemusta hevosten kanssa toimimisesta, sekä varmasti myös vuonohevosten peruspiirteistä ja luonteesta.

Kiva, ytimekäs tarina! Olisit saanut siihen lisää pituutta ja elävyyttä lisäämällä kuvailua. Voit kuvailla adjektiiveja (sanat, jotka kuvaavat millainen joku on) käyttämällä vaikkapa ympäristöä, hevosta, tapahtumia... Muista käyttää paljon kuvailevia sanoja jotta teksti saa väriä!

Lisäsin tarinaan kappalejaot (merkitsin ne vaaleansinisillä Z-kirjaimilla, jotka voi poistaa myöhemmin). Ne jakavat tarinan kappaleisiin, jotta lukeminen helpottuisi. Kappale vaihtuu silloin, kun tarinan tapahtumat vaihtuvat. Kappaleiden väliin tulee aina yksi ylimäärinen, tyhjä rivi.

riimun- narun = riimunnarun
laukka askelta = laukka-askelta

20 v. ex- ravurilla
-> 20-vuotiaalla ex-ravurilla
(vältä lyhenteiden käyttöä tarinassa)

9,80v€

[Loci]

Tamma tuo pystytukka
myrtsinä on kuin jöröjukka
Rapsutus ja namupala
ei hevonen enää ole hankala

Töihin täytyy joutua
ei voi lomaan laantua
Gilda kaunis nainen
humma joutuvainen

Vapaana juosta saa
ei riemua suurempaa
Mutta kaikella on loppu
joko punapäällä on hoppu

Tallin kylmä vesi
mörkökö letkussa pesi
Vihdoin on tamma vapaa
jo kavereidensa luokse kirmaa

Tytöllä vielä töitä
täytyykö tässä valvoa öitä
Täytyy puunata ja pestä
Mikään ei varuste ikuisesti ei kestä


Sinten kommentti

Ihana runonpätkä Gildan liikutuksesta! Juoksutus sopikin hyvin ratsastustuntien ohella, saipahan Gildakin purkaa hieman energioitaan! Ihanaa - taas on yksi hevonen pesty! Syksyn pyykkiurakka odottaa myös muita hevosia sekä loimia...

Valitettavasti en voi antaa tästä tarinamerkintää sen pituuden vuoksi. Tänä vuonna uudistuneiden ohjeiden mukaan tarinamerkintä jaetaan vain yli 200 sanaa pitkistä hoitotarinoista/-runoista/-teksteistä. Runo oli onnistunut riimeiltään, mutta viimeisessä säkeessä taisi olla yksi ei-sana liikaa

11,50v€

[Minkki]

Käytiin Sinten pyynnöstä kevyellä lenkillä pallomahaisen Gildan kanssa 




Sinten kommentti

Gilda onkin nyt todellinen pallero! Sen laskettu aika onkin huomenna, ja me saadaan innolla jännittää millainen varsa maailmaan putkahtaakaan. Eläinlääkärin ultrien perusteella siitä tulee tamma, ja Metsiksen nimiäänestyksessä tallilaiset valitsivat tulevan varsan nimeksi Metsälammen Girada! Ai että kun voikin jännittää!

Kevyt lenkki teki varmasti hyvää pullealle Gildalle, ei sillä rankasti autakaan mennä nyt kun varsominen on jo niin lähellä.

PS, ihanat suitset!

16,40v€

[Silja]

Metsiksen syysvarsa

Seisoskelimme laitumen kulmalla ja ihailimme hieman muusta laumasta kauempana käyskentelevää vuoniskaksikkoa. Olin tullut kipaisemaan tallilla ensimmäistä kertaa Helmiltä tippumisen jälkeen, sillä minun oli pakko sanoa sille terveiset! Minua oli kuitenkin odottanut tallilla ihana yllätys.
    Aurinko kimalteli Gildan selällä ja sen varjossa seisoi terhakkaan näköinen tammavarsa. Sen häntä heilui puolelta toiselle ja korvat kääntyilivät. Välillä se pärskähti, teki pienen spurtin pitkillä, hoikilla jaloillaan, mutta palasi pian takaisin emänsä luo.
- Toi pikkunen on niiin söpö! huokaisin ja naurahdin varsan yritykselle saada maitoa Gildalta.
- Gildalla on kyllä jaksamista ton kanssa. Tää varsa on varsin virrakas ja utelias, Sinte pudisteli hymyillen päätään.

Olisimme kovasti halunneet mennä taputtelemaan ja rapsuttelemaan varsaa, mutta Sinte käski meidän malttaa mielemme.
- Annetaan sen nyt rauhassa tutustua tähän maailmaan ja emäänsä, Gildakin varmaan tarvitsee nyt omaa rauhaa Kiran kanssa, Sinte selitti.
- Se näyttää niin ihanan pehmoiselta ja pörröiseltä, Minkki virnisti ja katsahti vielä varsaa kohti, joka tunki turpansa oranssinvivahtavaan ruohikkoon ja kuopaisi etujalallaan maata.
    Päässäni pyöri tuhansia ajatuksia mitä Metsisläiset saisivat puuhata varsan kanssa, kunhan se vähän kasvaisi. Niitä rauhallisia mammaloman maastolenkkejä ilman satulaa varsan kirmatessa vierellä, tai riimuun tutustuttamista, tai loppumattomia harjaushetkiä tallikäytävällä. Metsiksen ihana pikkuvauva!



Sinten kommentti

Koko Metsis on rakastunut korviaan myöten syntyneeseen syysvarsaan! Kira on todella suloinen tamma, uskon että siitä tulee rohkea ja varma hevonen. Sen verran uteliaasti se tutustuu ympäristön tapahtumiin, eikä ollenkaan arastele vieraitakaan ihmisiä! Annetaan sen vielä vähän aikaa rauhassa tutustua emäänsä ja maailmaan Ihanaa päästä seuraamaan pienen varsan kasvua aikuiseksi hevoseksi ihan lähietäisyydeltä!

Ihana pikkutarina ja piirros Gildasta varsan kanssa. Tarina oli sopivan ytimekäs pohjustus piirrokselle, joka kertoikin kaiken oleellisen Piirroksesta olet saanut ihanan pehmeän ja pörröisen näköisen, syksyinen auringonpaiste taustalla tekee tästä todella suloisen kokonaisuuden.

20,30v€

[Deleted]

Ensitapaaminen

Koulun jälkeen matkaan suoraa päätä Metsälammelle. Jännitys tuntuu kasvavan, mitä lähemmäksi tallia tulen. Tuntuu, kuin olisin joku pikkutyttö, joka on menossa ensimmäistä kertaa eläessään tallille. Olenhan minä monia kymmeniä kertoja tallilla ollut ennenkin - mutta en kertaakaan Metsälammella.

Metsälammen punertavat tallirakennukset häämöttävät horisontissa. Kiristän tahtiani ja huokaisen muutaman kerran syvään. Hyvin se menee, rohkaisen itseäni. En tajua, miksi tämä ensimmäistä kertaa Metsikselle tuleminen on minulle niin suuri juttu. Eihän sen pitäisi poiketa normaaleista tallikäynneistä sen enempää - eivät ne uudet tuttavuudet minua syö. Silti jännitys ei lakkaa, kasaantuu vaan kasaantumistaan. Päätän jäädä hetkeksi tarhoille, ihan vaan katselemaan minkälaisia hevosia tallilla oikein asustaa. Näen pari suomenhevosta, muutaman ponin sekä yhden suuren, ruunikon puoliverisen. Jo pelkkä suuren hevosen näkeminenkin saa hevospelkoni muistuttelemaan itsestään. Jatkan matkaani tarhoilta päätalliin.

Tallissa minua tervehtii tuttu hevosentuoksu. Tallissa häärii muutamia tallilaisia. En tiedä, ketkä heistä ovat hoitajia ja ketkä tuntilaisia, mutta innoissaan he ainakin vaikuttavat olevan. Muutama nuori tyttö tirskuu keskenään pälpättäen hevosista, ohi kulkee eräs hiljaisempi, vanhempi tyttö kantaen satulaa. Saan heti tuntua ratsutallin arjesta.
- Moi, ratsastustunnille tulossa? kuulen jonkun kysyvän. En aluksi tajua, että kysymys on osoitettu minulle. Näytän varmasti suurin piirtein kummituksen nähneeltä vastatessani kysymykseen.
- Ööö... Aloitin täällä juuri hoitajana... mumisen kengänkärkiäni tuijotellen.
- Oi, uusi hoitaja! Ketäs sä hoidat? punatukkainen nuori nainen kysyy innoissaan.
- Gildaa, sanon hieman kuuluvammalla äänellä.
- Sillä on se ihana varsakin. Usko tai älä, koko Metsis on ihan lääpällään siihen! nainen nauraa. - Ai niin, mun nimi on muuten Loci.
- Mette, kerron oman nimeni. Lociksi esittäytynyt punapää johdattaa minut Gildan karsinalle.
- Pidä hauskaa sen kans, Loci toivottaa ennen kuin katoaa auttamaan pulassa olevia tuntilaisia.

Katselen hetken karsinassa majailevaa vuonohevostammaa ja sen takana pilkistelevää pientä vuoniksenalkua. En voi olla hymyilemättä, kun katson varsan suloisen ruskeisiin, uteliaisiin silmiin. Gilda näyttää hyvin onnelliselta äidin roolissaan. Varovasti liu'utan karsinan oven auki ja silittelen Gildaa.
- On sulla kyllä ihana varsa, tokaisen vilkaisten vieressä ihmettelevää varsaa. Annan sen nuuhkia varovasti kättäni. Kira tuhahtaa käteeni ja tunnen lämpimän ilmavirran kädelläni. Paijaan kaksikkoa vielä hetken ennen kuin haen harjat ja alan harjata Gildaa.

Löydän harjat pian satulahuoneesta ja palaan harjapakki mukanani Gildan karsinalle. Otan juuriharjan käteeni ja alan harjata sillä Gildan selkää sekä kylkiä. Hallakon värinen pystyharja seisoo rauhallisena, korvat hörössä paikallaan. Suin tamman harjalla läpikotaisin ja vaihdan harjan pölyharjaan, jolla suin jalat sekä ryntäät.
- Gildan hoitaminen on ilmeisesti startannut hyvin? kuulen Sinten huikkaavan karsinan oven toiselta puolen.
- Joo, Gilda on kyllä tosi ihana, vastaan hymyillen.
- Olen kyllä täysin samaa mieltä, Sinte sanoo kevyesti naurahtaen. Nappaan vielä kaviokoukun käteeni ja puhdistan sillä Gildan kaviot. Gilda on oikein helppohoitoinen, eikä sen kanssa tarvitse tapella edes kavioiden nostamisesta. Halailen ja silittelen tammaa hieman, kunnes vien harjapakin paikoilleen ja päätän lähteä kotiin. Ensi kerralla saattaisin kokeilla vaikka käydä Gildan kanssa talutuslenkillä tai irtojuoksuttamassa - hitaasti hyvä tulee.

Sinten kommentti

Ihanaa kuulla että ensitutustumisesi Gildaan – ja pikkuiseen Kiraan – sujui hyvin! Varsomisesta ei ole kovin kauaa aikaa, ja Gilda on hetken aikaa tauolla tunneilta. Hiljalleen liikutuksen voi aloittaa rauhallisesti Mun mielestä on tosi mielenkiintoista kun pääsee seuraamaan pienen tamman varttumista isoksi hevoseksi ihan lähietäisyydeltä! Sulla onkin siihen Gildan hoitajana ihan erityinen tilaisuus! Uskon että sun ja Gildan ystävyyssuhde pääsee rakentumaan hyvälle pohjalle

Olipa kiva tarina ensitutustumisesta Gildaan ja Kiraan! Mun mielestä on mielenkiintoista päästä lukemaan tarinoita Gildan elämästä pienen varsan kanssa Tarina oli virheetön ja siisti, en löytänyt mitään korjattavaa. Muista kuvailla paljon fiiliksiäsi, kuten teitkin tässä tarinassa!

16,70v€

[Jonna.]

       Gildan ja minun ensitapaaminen                       

Kun kävelin ensi kertaa tallin käytävälle, näin kun vaalea kaunis pää kääntyi katsomaan minua. Se oli Gilda, uusi hoitohevoseni. Se hirnahti minulle iloisesti ja vastasin sille
-Hei, tyttönen. Menin karsinaan ja taputtelin tamman vaaleaa kaulaa. En voinut kuvitella että saisin hoitaa näin ihanaa olentoa. Hetken päästä ohitseni käveli ruskeahiuksinen nuorinainen.
-Hei, sinä olet varmaan Sinte. Nainen vastasi minulle iloisesti, että hän oli Sinte.
-Saanko mennä ulos taluttelemaan Gildaa, voisin samalla tutustua tarkemmin talliinne. En tiennyt tallista paljoakaan, joten kun hän oli nyökännyt minulle otin riimun ja narun ja menin takaisin Gildan luo.
Z
Lähdin ulos Gildan kanssa, lähdimme käveleskelemään kentän suuntaan. Päätimme mennä kentällevähän juoksemaan, koska minulla oli kylmä. Kun olimme juosseet kentän ympäri kaksi kierrosta, lähdimme kentältä pois. Lähdimme kentältä ja kun olimme kävelleet hetken näin näin hienon pellon, jonne aioin takuu varmasti mennä, juuri tänään.
Z
Kun saavuimme pellolle annoin Gildan syödä, jos se vain halusi. Mietin että kiipeäisin Gildan selkään, edes hetkeksi. No sitten kipusin tamman selkään katselemaan maisemia, naru kädessäni. Gilda katseli minua kun kapusin sen vaaleaan selkään. Painauduin tamman sileää kaulaa vasten ja aloin silitellä tammaa hellästi.
Z
Aika vieri nopeasti, joten päätin lähteä tallille Gildan kanssa. Kävelimme kentän ohi, tallille menevää tietä pitkin. Kun olin taluttanut tamman karsinaan aloin harjailla sitä, heinän -ja ruohonkorsista. Kun tamma oli hoidettu perusteellisesti, annoin sen jäädä karsinaan lepäilemään.

Sinten kommentti

Kiva että että ensitutustumisesi Gildaan sujui hyvin, ja ehdit samalla tutustua myös Metsälammen lähimaastoihin! Oli oikein hyvä idea lähteä aluksi vain talutuslenkille tamman kanssa. Ei kannata kiirehtiä Gildaan tutustuessa: hyvä ja kestävä ystävyys- ja luottamussuhde rakentuu hitaasti

Näpsäkkä pikkutarina! Tekstiä oli melko vähän, mutta jäin siitä huolimatta kaipaamaan kappalejakoja. Kappalejakojen tarkoituksena on jakaa teksti osioihin sen tapahtumien mukaan, jotta tarinan lukeminen helpottuisi. Kappalejako (eli yksi ylimääräinen rivinvaihto kappaleiden väliin) tehdään silloin, kun tarinan tapahtumat vaihtuvat uusiin. Merkkasin kappalejaot sinisillä Z-kirjaimilla.

-Hei, tyttönen.
-> Ajatusviivan (–) ja repliikin (puheenvuoro) väliin tulee aina välilyönti.

nuorinainen = nuori nainen
takuu varmasti = takuuvarmasti (kaksitavuiset vahvistussanat ovat yhdyssanoja: esim. pikimusta, vitivalkoinen, upporikas...)

heinän -ja ruohonkorsista
-> viiva tulee täsmälleen siihen kohtaan, mistä on jätetty pois sana.
-> heinän- ja ruohonkorsista

8,50v€

[Jonna.]

Maastolenkki (ekstratehtävä)
Kun pääsin koulusta menin heti tallille, Gildan luo. Otin mukaan porkkanan, että voisin antaa sen Gildalle. Kun pääsin tallille, menin heti Gildan karsinaan
-Hei, tyttö!
Sitten aloin harjailla Gildaa. Kun tamma oli puhdas, Laitoin sille riimun päähän. Otin riimunnarun ja lähdin Gildan kanssa ulos. Tänään päätimme lähteä tutkimaan maastoa. Hetken matkaa käveltyämme, Gildan pää nousi, ja korvat kääntyivät höröön. Jatkoimme kuitenkin matkaa, kunnes edessämme seisoi hirvi. Nielaisin isosti ja lähdimme Gildan kanssa toiselle polulle. Katsoin taakseni, ja näin hirven kävelevän perässämme. Kiihdytimme vauhtia entisestään, hirvikin kiihdytti vauhtia. Olimme aika lähellä tallia, ja ravasimme kohti tallia. Hidastimme kun olimme päässeet tallipihaan. Onneksi hirvi oli kääntynyt toiselle polulle, juuri ennen kun olimme päässeet tallipihaan. Kun olin päässyyt talliin huomasin että se porkkana jonka otin mukaani kotoa, pilkisti housuni takataskusta! Siksi varmaan hirvi seurasikin minua. Olin ihan ajatuksissani, kunnes tunsin takamuksessani pientä hamuilua. Gildan turpahan se siellä! Otin porkkanan taskustani, ja ojensin sen Gildalle. Sitten harjailin Gildan kiiltävän puhtaaksi.
-Sinte, vienkö Gildan pihalle?
-Juu, vie vaan, kuului vastaus tallin toisesta päästä.
Laitoin Gildalle riimun päähän, ja sitten vein sen ulos.

Sinten kommentti

Voi ei! Hirvi lähti porkkanan perään säikäyttäen teidät pahasti Onneksi se ei kuitenkaan tahtonut pahaa, ja selvisitte turvallisesti takaisin kotitallille. Hauska pikku tarina, jossa oli selvästi juoni mukana!

Huomauttaisin tässä välissä, että hoitomerkinnässä tulee olla vähintään 200 sanaa, jotta siitä voidaan antaa hoitomerkintä. Valitettavasti tässä oli vain 186 sanaa. Sanat voit laskea helposti sanalaskurilla, jonne teksti kopioidaan (sanamäärän näet laskurin yläkulmasta tai alareunasta).

Kumpaa ekstratehtävää suoritit tässä? Toisessa ekstratehtävässä piti kirjoittaa tarkka kuvaus maisemasta tai paikasta, johon törmäsit maastoretkellä – valitettavasti tällä tarinalla ei saa sitä suoritettua

Muista laittaa välilyönnit vuorosanojen ja ajatusviivojen (–) väliin! Esim.

–Moi, huikkasin.
– Moi, huikkasin.

6,40v€

[Konsta]

4 . 1 2 . 2 0 1 5

- Pistä nyt vauhtia siihen tukkas sukimiseen! ärähdin kylppärissä hiuksiaan laittavalle Nellylle. 
- No mutku nää ei mee mitenkään, ei hemmetti mitenkään! kuului tuskastunut inahdus kaksoissiskoni suusta. 
Nojailin kylpyhuoneen oveen ja virnuilin hu*neesti katsellessani Nellyn ja tukan taistoa. Mä olin ihan kiitollinen, että systeri oli pelastanut mut vielä pahemmalta rappioitumiselta ja kutsunut mukaansa Metsälammen ratsutallille. Sisko oli ravannut siellä jo pitkään ja olin mäkin harrastanut heppailua noin pari vuotta takaperin, kunnes kaikenlaiset pippalot ja hippalot veivät mut mennessään. Olihan tuo juhliminen edelleen osa mua, mutta halusin mä silti tehä jotain muutakin. Metsis vois olla hyvä alku paremmalle elämälle. 
- Noni, valmista tuli! Nelly huudahti ja vilkaisi vielä nutturaansa peilistä. Sen kasvoille kiipes vihdoinkin se ilonen hymy, mistä tytön parhaiten tunnisti. Ainakin mä. Mun kaksoissiskon naamalle ei todellakaan sopinut surullinen ilme.

Uskokaa tai älkää - vihdoin ja viimein me saavuimme Metsikseen. Mua vähän jännitti, koska Nelly oli kertonut tallilaisten puhuvan musta ja mun tulosta paljon. Mutta tosimies ei pelkää, niinhän ne sanoivat, joten reippain askelin mä kävelin kohti tallin ovea sisko kintereillä kipittäen. Sisään astuessani mä näin, kuinka kaks silmäparia tapitti mua herkeämättä. Taisivat ne jotain supistakin keskenään.
- Joanna ja Silja, täs on tää mun veikkapoika, Nelly sanoi ja käänsi katseensa kahdesta tytöstä muhun. Se näytti melkein jopa ylpeältä.
- Juu, minä itse, ihan elävänä, nyökkäsin ja loin naamalleni mairean hymyn. Toisella tytöllä oli vaalea tukka ja toisella vaaleanruskea. Molemmat olivat ihan mukiinmeneviä typyköitä. Joanna ja Silja tervehtivät mua vähän ujostellen, vilkaisivat sitten mun siskoa ja katosivat jonnekin tallin uumeniin.
- Kato ny meikäläistä. Tytöt alkavat heti punastelemaan, ku vähän väläytän hymyä, makeilin naurahtaen.
- Niin ja juoksevat sitten karkuun? Oot ihan pösilö. Tuu ni mä näytän sulle nakitetun hoitohepan, Nelly sanoi ja kiskaisi mut syvemmälle talliin.

Karsinassaan nököttävä norjanvuonohevonen nosti päänsä uteliaana iltaheinistään, kun mä henkäisin sen kohdalla jotain "wau" -tyylistä. 
- Ompas se kivannäkönen. Tosta teijän naisten pitäs ottaa mallia. Relax ja sitä rataa! huokaisin ja työnnyin Nellyn johdolla tamman karsinaan.
- Älä nyt yhtään alota, sisko sanoi ja mulkaisi mua paheksuen. - Keksi joku uus puheenaihe. Toi "Me Naiset" -juttu on aika kulunu jo.
Hymähdin hiljaa. Voi sitä siskoa, kun se otti aina mun vitsailut vähän turhan henkilökohtaisesti.
- Jos kuulen sun vielä ees hymisevän siinä, niin... tyttö kihisi ja liu'utti kättään Gildan kaulaa pitkin. 
- Joo joo, mä oon ihan tyst. 

Nelly toi Gildan karsinalle sen harjapakin ja jätti mut rauhassa tutustelemaan otuksen kanssa. Olihan mulla melkoisen ikävä näitä isoja nelijalkaisia ollut - sitä ei ollut kieltäminen. Harjatessani ruunihallakkoa tammaa, tiesin, että just tänne mä kuuluin ja jatkuva juhliminen saisi väistyä tämän elämän tieltä. Ei kokonaan, mutta edes osittain. Mä aijoin nyt sitoutua tähän ihan täysillä - vähän myös siskonkin takia, olihan se nyt äskenkin ollut niin ylpeä musta.


Kasperin kommentti
Haha, sä sit löysitkin tiesi Metsiksen hoitajakaartiin! Terppatulloo remmiin. 
        Tää oli mukavan hyväntuulinen stoory. Kiva et tutustuit jo muutamiin tallilla pyöriskeleviin hoitajiin, sulla ei vissiin sen kanssa oo mitään ongelmaa. Kyl yhrelle huumorimiehelle aina paikkansa jengistä löytyy!
        Gilda on tosiaan kiva kaveri, varmasti mahtavaa palata hevosten pariin tauon päälle. Toivottavasti teillä synkkaa hyvin, alku ainakin vaikutti ihan lupaavalta. Tuut varmasti viihtyyn Metsiksen joukoissa hyvin! En löytänyt virheitä, 17,5v€

tee Kasper the tallimaestro