|
|
Post by Aava on Oct 9, 2014 20:15:24 GMT 2
Miten sujuu esteratsastus ilman satulaa? Tervetuloa testaamaan!
- Sinte jakaa osallistujille tunti- sekä tapahtumamerkinnät.
*-merkintä osallistujalistassa kertoo, että merkinnät on jo päivitetty kaappiisi.
Aava pitää estetunnin perjantaina 17.10. kello 18 maneesissa. Tarkoituksena on alkuun jumppailla kuskeja ja hevosia kunnon taivutteluilla ja hypätä sen jälkeen muutamia estetehtäviä (hyppyjä pääty-ympyröillä, helppoja linjoja) ilman satulaa. Estekorkeus valitaan ratsukoiden tason mukaan!
Osallistu alle omalla ja valitemasi ratsun nimellä - ota hevonen jonka selässä pysyt ilman satulaa. Kerro lisäksi muutamalla lauseella, miten tunti sujui. Horjuiko tasapaino? Jännittikö esteet? Mitä hevonen tuumasi kyydissä pomppivasta ratsastajasta?
Osallistujat 5/5
Amelie - Majuri *
Cella - Finna *
Destiny - Ruu *
Joanna - Jade *
Aida - Zara *
|
|
|
|
Post by Amelie on Oct 10, 2014 12:08:59 GMT 2
Amelie - Mörkövaaran Majuri En normaalisti olisi iloinnut siitä että isken kypärän päähäni päästäkseni kentälle humputtelemaan muutaman henkeen ja vereen esteratsastusta kannattavan seuraan, mutta koska minunkin on aloitettava jostakin, olin buukannut itseni tulevan työkaverini Aavan estetunnille. Enkä aivan mille tahansa estetunnille (enhän olisi tavallisesta teiden hiomisista edes perustanut), vaan kyseessä oli tunti ilman satulaa. Ja koska entisellä ratsastuskoululla ratsastettiin oikeastaan valtaosa tunneista ilman satulaa, uskoin etten aivan typerää ensivaikutelmaa menisi itsestäni tekemäänkään. Koska en tuntenut hevosia lainkaan, menin valitsemaan ratsuni täysin arpapelillä, ja kännykkä arpoi alleni Mörkövaaran Majurin. No, tallille tullessa kaveri paljastui punarautiaaksi, todella komeaksi suomenhevosoriksi, joka hoidettaessa seisoi tosi hienosti paikoillaan.
Itse tunti sujui suhteellisen hyvin, eikä Majurissa tai opettajattaressa ollut minkäänlaista valittamista. Suomenhevosen liike tuntui pehmeältä kun on tottunut ylläpitohevosen harppovaan raviin. Suomenhevosella on mukavan leveä selkäkin verrattuna kapeaan lämminveriseen. Majuri oli hienosti kuulolla ja taipui alkuverkoissa hienosti. Kun alettiin hyppäämään, rautias pisteli parastaan ja sai sitä jarrutellakin välillä. Ennen estettä oria sai kuitenkin kannustaa, jotta jalat tiesivät mistä ponnistaa ja kuinka voimakkaasti. Jossain vaiheessa Majuri innostui hieman ja minulla oli hankaluuksia pysyä selässä parin hypyn ajan.
Tuntui hyvältä istua taas paljaalla selällä, kun sillä entisellä ravurinrievulla ei pääse oikein kunnolla irroittelemaan, sen verran raskasta siinä ravissa on istua. Majuriin olin kuitenkin todella tyytyväinen, ja varmasti kokeilen herraa vielä uudestaankin!
|
|
|
|
Post by Cella on Oct 15, 2014 20:48:11 GMT 2
Cella- One Thousand Fine
Luulin olevani kovinkin ovela napatessani ilman satulaa -hyppytunnille tallin leveäselkäisimmän hevosen, Finnan. Oveluus tuli kuitenkin takaisin ja puri mua takalistosta: lempeän tamman tiejyrämäinen laukka ja "pysähdyn töksähtäen ja ponnaan suoraan ylöspäin" -tyylinen hyppytapa teki hyvässä tasapainossa pysymisestä ongelmallista. Meidän tämän illan estekorkeus pysyi täten melko matalana. Aava ohjeisti mua nojaamaan ihan rohkeasti taakse kun marmatin meidän pulmista, ja se alkoi auttaa, etenkin hyppyhetken äkillisessä muutoksessa. Pikkuhiljaa alkoi se kultainen keskikohta löytyä muhkean muorin sään takaa, ja lopputunnista en ollut aivan niin helisemässä.
Kaiken kaikkiaan tosi hauska tunti, vaikka totta puhuen mulla oli moneen otteeseen tuskastuminen aika korkealla, kun meinasi tuntua niin kamalan vaikealta!
|
|
|
|
Post by Destiny on Oct 15, 2014 22:31:38 GMT 2
Destiny - Mustmäen Ruu
Paras tapa tutustua uuteen hevosystävään on tottakai menemällä esteitä ja vieläpä ilman satulaa. Olihan sitä tultu hypittyä jos jonkinmoisia estekorkeuksia ilman satulaa. Silloin se oli ollut todella hauskaa, kun tasapainokin oli ollut kohdillaan. Mutta Ruu oli täysin uusi tuttavuus. Tunti aloitettiinkin meidän osalta aika rauhallisissa tunnelmissa ja kokeiltiin miten kaasu sekä jarru toimivat.
Ensimmäiset pomput olivat vähän huteria, mutta tasapaino palautui muistiin aika nopeasti. Ruu oli mukavan virkeä ja vauhti juuri sopiva. Sitä mukaa kun korkeus nousi, oli hypyt varmempia. Lopputunnista hypyt tuntuivat tosi hyviltä - en sitten tiedä miltä ne näyttivät.
Loppukäynnit sujuivat lähinnä kiitellen ja rapsutellen ruunaa. Ehkä siitä saisikin mukavan ratsun tunneille.
Kiitokset tunnista!
|
|
|
|
Post by Joanna on Oct 16, 2014 11:15:16 GMT 2
Joanna - Jaden Hexen
Innostuin kuullessani, että Aava pitäisi estetunnin, jolla ratsastettaisiin ilman satulaa. Siitä oli todella pitkä aika kun olin viimeksi hypännyt minkäänlaisia esteitä saatika mennyt niitä ilman satulaa. Se kuulosti kuitenkin niin hauskalta, että halusin ehdottomasti tunnille. Valitsin ratsukseni kuitenkin rauhallisen ja varman Jaden ettei tunnilla tulisi ikäviä yllätyksiä.
Alkutunti sujui hyvin tutustuessa uuteen ratsuun erilaisten taivuttavien tehtävien avulla. Ensimmäiseksi hyppäsimme helppoja linjoja aika matalalla estekorkeudella, joka oli mielestäni todella hyvä asia, sillä vaikka ilman satulaa ratsastamiseen oli saanut tuntumaa alkutunnista niin hypyt olivatkin sitten ihan toinen juttu. Jade kuitenkin kuunteli apujani tarkkaavaisesti ja hyppäsi tasaisesti. Vaikka oma tasapainoni horjui hieman esteiden korkeuden noustessa, pysyin kuitenkin tamman selässä kohtuullisen hyvin. Hyppäsimme myös estettä, joka oli pääty-ympyrällä ja senkin hyppääminen sujui ihan hyvin alun kääntämisvaikeuksien jälkeen.
Tunti oli todella mukava ja oli hauskaa päästä hyppäämään esteitä pitkästä aikaa ja vieläpä ilman satulaa! Vaikka aluksi esteet hieman jännittivätkin, niin lopputunnista hyppääminen sujui jo todella hyvin. Jade toimi mukavasti ja se ei paljon välittänyt vaikka tasapainoni ei ihan kohdillaan koko aikaa ollutkaan.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 17, 2014 17:42:33 GMT 2
Aida & Aidan Zara
Kiipesin erittäin kömpelösti Zaran selkään ja vilkaisin muita tuntilaisia. Kukaan muukaan ei onneksi päässyt ratsunsa paljaaseen selkään ketterästi kuin kissa. Huokaisin helpotuksesta.
Alku verryttelyt sujuivat helposti, kiitos siitä Zaran leveälle selälle ja superpehmeille ja ponimaisille askeleille. Katsoessani muiden taiturointia radalla jännitys nipisteli vatsaani. Osa hyppäsi, niin ketterästi ja helposti, että epäilin jonkun keksineen näkymättömän satulan ja osa taas horjahteli joka toisella esteellä. Kumpikaan ei helpottanut jännitystäni. Jännitykseni oli kuitenkin hyvää jännitystä ja se säteili Zaraan hyvällä tavalla. Parilla ensimmäisellä hyppy kerralla jouduin kannustamaan Zaraa eteenpäin melko reippaasti, mutta heti kun sain itse rytmistä kiinni ja pysyin liikkeen mukana Zarakin alkoi liikkua itse paljon innokkaammin. Lopputunnista tamma ehkä vähän kuumui, sillä jouduin vähän jarruttelemaan tammaa. Onneksi estekorkeus ei minun ja Zaran kohdalla ollut kuin 50cm. Sekin tosin tuntui hurjalta.
|
|
Terveisiä kaikille Metsiksen tyypeille, jos satutte tänne tienne löytämään 
mukava törmätä vielä vanhoihin tallilaisiin! Mäkin käyn välillä täällä fiilistelemässä, harmi ettei photobucketiin ladatut kuvat enää näy, siinä on aika kova urakka lähteä korjaamaan niitä 
tsemppiä kaikille kaikkeen mitä teette 
Mulla meni ihan ranttaliksi kurssien valinta, joten mulla luultavasti venyy lukio 4 vuoteen. Yksikään aine ei kiinnosta niin paljon että sitä haluaisi mitenkään kirjottaa ja koulumoti on muutenkin olematon kaiken muun keskellä :/