Foggyn päiväkirja

[Janella]

Ensitapaaminen

Kävelen innoissani kohti Metsälammen Ratsutallia, tallia, josta hetki sitten olen saanut itselleni oman hoitoponin, Foggyn ja tänään olen sitä menossa tapaamaan. Pieni syysviima käy aina välillä, mutta olen onneksi pukeutunut lämpimästi tummansiniseen kevytuntuvatakkiin ja kaulaliinaan. Kädet pidän visusti takin taskuissa, taisin unohtaa paksummat hanskat kotiin ja kädessäni ovat vain ohukaiset sormikkaat. Kävelymatka ei ole pitkä, äitini tiputti minut nimittäin pienen matkan päähän tallista, kun oli menossa asioille. Tallille asti äiti ei kuitenkaan ennättänyt, hyvä kun suostui kiireessään minut edes tallille, tai vaikka nyt sen lähimaastoille tipauttamaan.

Saavuttuani tallin pihaan, näen punaisia tallirakennuksia. Hymyilen, koska olen tallilla, hevosten keskellä. Jatkan matkaani sivutallia kohti, mutten mene sisälle asti, vaan tallin sivuun, koska siellä Foggy asusta ulkokarsinassa kaksi muuta hevosta seuranaan. Tiedän tämän, koska tutkiskelin aikaisemmin tallialueen pohjapiirroksia tallin sivuilta, joten suurinpiirtein osaan Foggyn luokse suunnistaa.
Ennen Foggya on Bella, joka kurkistelee ulos karsinasta. Silitän sitä hiukan turvasta, kunnes jatkan matkaani itse Foggyn luokse, joka on ihan Bellan vieressä. Kurkistan karsinaan ja siellä tamma yrittää hamuilla viimeisiä heinänkorsia purun seasta. Tervehdin Foggya, jolloin ruskea pää nousee ylös ja korvat hörössä tarkastelee tulijaa. Pari askelta karsinan ovelle ja poni nuuhkii jo toista kättäni tarkastaen, kuka oikein olen. Hetken aikaa siinä tuhistuaan Foggy yrittää kurotella kohti taskuani, jossa toinen käteni on sisällä, jospa minulla olisi jotain tuliaisia. Tällä kertaa Foggy joutuu kuitekin pettymään pahemman kerran, en valitettavasti tuonut vielä mitään. Silitän tammaa otsan kohdalta, silmien välistä, jossa on pieni tähtimerkki.

Lähden hakemaan varustehuoneesta harjaboksia ja hymyilen ystävällisesti jokaiselle sivutallissa käyskentelevälle tallilaiselle. En oikein tiedä tältä tallilta vielä ketään, mutta eiköhän sekin tule ajan kanssa.
Saavuttuani takaisin Foggyn karsinalle, tamma on taas heinänkorsien kimpussa. Avaan karsinanoven varovasti, luikahdan rakosesta sisään karsinaan harjapakin kanssa ja suljen oven perässäni, jotta Foggy ei pääse livahtamaan karsinasta karkuun. Lasken harjaboksin alas oven eteen ja menen vielä uudemman kerran tutustumaan hiukan itse poniin, joka tutkiskelee uudemman kerran taskuni, jospa olisin käynyt hakemassa jotakin herkkua, mutta taskut loistavat vieläkin tyhjyydellään, joten ruunikko luovuttaa sen osalta. Taputan Foggya kaulalle ja katsahdan, onko tamma likainen. Pientä mutatahraa on poni tainnut saada tarhassa, kun kyljen karvat ovat menneet ihan sekaisin, mutta muuten oikea puoli vaikuttaa melko siistiltä, pölyä ja pientä hiekkaa voi tosin löytyä karvan alta. Vaihdan katsomaan vasemalta puolelta, joka on selkeästi siistimpi, joitakin pieniä likaläikkiä takapuolen päällä ja lavalla, muttei niin isoja kuin oikeassa kyljessä. Nappaan siis ensimmäisenä kumisuan tarmokkaasti ja siirryn oikean kyljen luokse. Aluksi Foggy hiukan seurailee kiinnostuneena ja hiukan huomionhaluisena harjailutouhujani, kun pyörittelen kumisukaa kuraläiskän päällä. Otan avukseni vielä piikkisuan, jotta saan hiekan ja mudan irroitettua karvasta, kumisuka hoitaa sitten ruskean lian pois.
Hetken aikaa siinä kylkeä hinkkailtuani se alkaa näyttämään jo melko siistiltä, joten vaihdan puolta, Foggy minua uteliaasti katseellaan seuraillen. Välillä tamma tökkäisee hennosti turvallaan minua käteen ja anelee rapsutuksia. Naurahtaen silittelen sitä turvasta ja taputtelen kaulalle, jolloin Foggy on taas tyytyväinen silmät lurpussa ja pää roikkuen alas päin. Parin minuutin rapsuttelun jälkeen päätän kuitenkin jatkaa harjailua, onhan tämä poni saatava joskus puhtaaksi. Aloitan ensin lavasta, jossa on vain pieni ruskea läikkä, se hoituu nopeasti kumisualla. Siiryyn sitten vielä takapuolen päälle.

Kun kuraiset läiskät ovat saatu hävitettyä, nappaan kumi- ja piikkisuan tilalle pölyharjan ja käyn sillä koko tamman läpi päästä kavioihin. Putsaan vielä melko likaiset kaviot ja harjailen hiukan mutaiset vuohiskarvat ojennukseen. Kokeilen tietenkin kaikki jalat läpi, jospa niissä olisi nestettä tai jotakin muuta ylimääräistä. Mitään erikoista en kuitenkaan löytänyt, joten nappaan vielä kovan harjan, jolla hellästi harjaan harjan sekä hännän selväksi ja poistan ylimääräiset purut ja heinänkorret pois.
Lopulta koko poni on valmis ja rapsuttelen sitä paljon päästä kuin kaulastakin ja taputtelen takapuolen päälle hellästi. Foggy on todella mukava tapaus, huomionkipeä ja pehmeä rapsuteltava kauramoottori. Hymyilen ajatukselle itsekseni. Millainenhan tämä tamma on ratsastaessa? Voisin kuvitella reippaaksi ja toivottavasti on yhtä mukava, kuin karsinassa helliessä!
Monia minuutteja rapsutettuani lähden kiikuttamaan harjalaatikkoa takaisin omalle paikalleen. Tämän jälkeen saavun vielä Foggyn karsinan ovelle sanomaan heipat ja rapsuttamaan vielä kerran kaulasta ja silittämään pehmeää turpaa.
"Heihei Foggy! Tuon sulle ensi kerralla sitten jotain nameja!" sanon vielä lopuksi ja lähden kävelemään kohti määrättyä noutopaikkaani.

Tälläinen oli ensimmäinen hoitokerta Foggyn kanssa! Saatiin hiukan tutustua toisiimme rauhassa. Ehkä ensi kerralla uskallaudumme karsinan ulkopuolelle raikkaaseen syysilmaan?


// heitän tähän loppuun pari kysymystä, en nimittäin tiedä minne nämä laittaisin: eli ratsastetaanko hoitsuilla? vai onko se vaan hoitamista? joillain talleilla nimittäin ratsastetaan, joillain ei, koska hepat käyvät tunneilla. olen yrittänyt kuumeisesti etsiä tästä jotakin infoa, mutten mistään ole löytänyt! ja vielä, että ovatko hevoset tarhoissa koko päivän? että kun tulee hoitamaan, haetaanko hevonen tarhasta, vai onko se jo karsinassaan odottelemassa?

Sinten kommentti

Oikein hyvä, että aloitit Foggyyn tutustumisen ihan vain hoitamalla tamman perusteellisesti Näin välillenne alkaa rakentua hyvä ja kestävä ystävyyssuhde, jossa kumpikin luottaa toisiinsa. Seuraavalla kerralla voit toki nousta ratsaille, jos sinusta itsestäsi siltä tuntuu! Tutustuthan myös rohkeasti muihin tallilaisiin: heiltä saat apua tarvittaessa, ja ennen kaikkea loistoseuraa talleiluun!

Tarinasi oli pääasiassa virheetön, mutta kiinnitin huomiota runsaaseen pilkkujen käyttöön. Koeta vähentää pilkkujen käyttöä hieman, ja tarvittaessa katkaise virke pisteellä. Liian pitkiksi venyvät virkkeet voivat huomaamatta tehdä tarinasta sekavan.

Metsälammella hoitsuilla saa ratsastaa vapaasti! Hevoset ovat päivisin ulkona, mutta yöksi ne haetaan talliin sisälle. Voit käyttää tarinoissasi mielikuvitusta ihan vapaasti - jokaisella on vähän omanlainen käsitys Metsälammesta!

16,60v€

[Janella]

Janella & Foggy
Lyhyeksi jäänyt maastolenkki

Lähdimme Foggyn kanssa maastoilemaan,
molemmat aivan innoissaan.
Toinen välillä hirnahteli,
kun ratsastaja selässä vain kikatteli.

Alkumatkasta kenkä putosi,
viimehetkellä sen huomasin.
Palasimme tallille,
hätääntyneenä kerroin Sintelle,
joka naureskeli minulle:
“Ei tarvitse hätäillä,
näin sattuu välillä”

Helpotuksesta huokaisin,
Foggyn luokse palasin,
tamman harjasin
ja kotia kohti suuntasin.

// haha joo, huomaa etten oo aikasemmin runoja kirjotellu, mutta olihan tätäkin pakko kokeilla 

Sinten kommentti

Olipa hyvä että huomasit kengän irronneen! Onneksi sen uudelleenkiinnitys ei vie juurikaan aikaa eikä vaivaa – onhan meillä kengitystaitoinen Kasper

Ei tästä kyllä huomaa, ettet olisi ennen kirjoitellut runoja! Säkeet rimmasivat toisiinsa hyvin ja olivat sopivan pituisia runoon. Tässä oli ripaukset modernia ja perinteistä runoa Valitettavasti pituus jää kuitenkin alle 200 sanan, joten tarinamerkintää tästä ei tienaa.

9v€

[Janella]

Uusi tuttavuus
(ekstratehtävän suorittaminen)

Pienet, valkoiset lumihiutaleet leijailevat taivaalta jo valmiiksi hieman valkoiseen tallipihaan. Kävelen taas kohti jo tutuksi tullutta ulkokarsinaa. Saavuttuani sen luokse, huomaan sen olevan tyhjänä. Katson ympärilleni. Foggy on varmasti tarhassa, mutten yhtään tiedä missä. Äkkään kuitenkin nopeasti, että Foggy on aivan tallin vieressä sijaitsevassa tarhassa kahden muun hevosen kanssa.
Ennen kuin kuitenkaan käyn tammaa pyydystämässä, haen ponin harjaboksin, koska ajattelin tänään harjailla Foggyn ulkona. Ei se haittaa jos hiukan pieniä lumihiutaleita satunnaisesti putoilee.

Vietyäni Foggyn harjaboksin sen karsinan eteen, lähden hakemaan tammaa mukanani riimunnaru, jonka löysin ponin karsinan ovesta roikkumassa. Olettaisin narun siis kuuluvan Foggylle. Avaan tarhan portin ja sujahdan siitä sisään. Olen jo kiinnittämässä porttia kiinni, kunnes kuulen äänen hieman kauempaa edestäni.
- Odota! Kuuluu naispuolisen henkilön ääni ja nostan katseeni ääntä kohti. Ruskeatukkainen tyttö tallustelee reippaasti kohti tarhan porttia. Saavuttuaan luokseni hän sujahtaa myös tarhan puolelle ja saan viimeinkin kiinnitettyä portin.
- Kiitos, sanoo tyttö hengästyneenä, mutta hymyillen.
- Eipä mitään, vastaan hymyillen takaisin. Lähden tallaamaan kohti Foggya, joka tuijottaa minua korvat hörössä, turpa aivan lumisena.
- Ootko sä uus täällä? En oo nimittäin nähnyt sua aikaisemmin. Ja ainiin, mä oon Joanna, tyttö kertoo, samalla, kun itse menee hakemaan rautiasta hevosta.
- Joo oon. Oon nyt muutaman kerran käyny täällä. Oon Foggyn uus hoitaja. Ja mä oon Janella, vastaan ja kiinnitän narun ruunikon riimuun kiinni. Ojennan tammalle vielä taskustani palan porkkanaa ja taputan sitä hellästi kaulalle.
- Aa kiva. Tervetuloa porukkaan! Joanna sanoo ja lähtee viemään hevosta kohti tarhan porttia.
- Kuka toi heppa muuten on? kysäisen nopeasti, ennen kuin Joanna ehtii minnekään mennä.
- Sela, mun hoitohevonen, hän kertoo, ennen kuin ehtii luikahtaa hevosensa kanssa portista. Joanna ojentaa portin vielä minulle ja laitan sen kiinni, jottei viimeinen hevonen pääsisi karkuteille.

Matkalla hoitopuomille, nappaan vielä harjaboksin vasempaan käteeni Foggyn karsinan edestä. Lumisadekin on jo melkein laantunut, joten aivan hyvin voisin harjailla tamman puomilla.
Saavuttuamme hoitopuomille, laitan ensin boksin maahan ja sidon Foggyn vielä tallisolmulla puomiin kiinni. Otan ensin ulkoloimen pois ja laitan sen puomille roikkuman. Foggy ei kovin likaiselta näytä, koska sillä oli loimi, mutta se ei haittaa ollenkaan. Otan ensin pölyharjan käteeni ja aloitan harjaamaan kaulasta. Foggy hamuilee taskujani porkkanan toivossa, mutten anna sille vielä. Harjaan molemmat puolet pölyharjalla huolellisesti läpi. Tämän jälkeen annan Foggylle toivotun porkkananpalan.
Otan seuraavaksi harjaboksista pääharjan ja harjaan tamman pään, sekä lumisen turvan puhtaaksi. Lumihiutaleita alkaa taas satunnaisesti putoilla taivaalta, pitää vain toivoa, ettei lumisade ylly, ennen kuin olen Foggyn ehtinyt harjata.
Putsaan kaviot lumesta ja otan hetkeksi suojat pois, jotta saan jalat kokonaan harjailtua. Selvitän viimeiseksi jouhet sormillani, mitään isompia takkuja ei niissä ollut.
Rapsuttelen vielä lopuksi tammaa oikein olan takaa ja teen porkkanan avulla pieniä venytysliikkeitä. Esimerkiksi kaulan taivuttamista sivuille ja pää etujalkojen välistä. Tunnustelen vielä kaikki jalat lävitse, mitään erikoista kumminkaan löytämättä. Laitan Foggylle loimen takaisin päälle, suojat jalkaan ja vien takaisin tarhaan. Palautan harjaboksin paikalleen ja menen vielä hetkeksi katselemaan kahden tamman riekkumista tarhassa ensilumen kunniaksi.

Kommentti:

Pilkkuvirheitä oli aika paljon, tarkisteleppa pilkutussäännöt seuraavaa tarinaa varten. :-) Lihavoin pari esimerkkiä tarinan alusta. Erityisesti kiinnitä huomiota siihen milloin sivulause vaihtuu päälauseeksi ja milloin ei. Parissa lauseessa oli kans vähän hassut sanajärjestykset:

Foggy ei kovin likaiselta näytä... --> Foggy ei näytä kovin likaiselta
... ennen kuin olen Foggyn ehtinyt harjata. --> ennen kuin olen ehtinyt harjata Foggyn

Ihan tosi kiva tarina tallipäivästä! Huippua kun luntakin satoi edes vähäsen - toivottavasti tulee uudestaankin vielä että saatais jouluksi tai edes talveksi kunnon hanget! Kiva idis harjata Foggy ulkona, samalla pystyi nauttiin pikkutalvestakin... Hyvä homma kans että tarkistit ponin jalat - se on hyvä tehdä kun ei varsinkaan näin vuoden pimeenä aikana aina tuu helposti kaikkia haavereita itsestään huomattua.
    Kiva että tutustuitte Joannan kanssa. Tallilla on kyl parasta aina tavata uusia tyyppejä ja jakaa niitten kanssa kokonainen harrastus. Ihan mahtia miten heppailut yhdistää! 

15v€ + ekstran palkinnot!

Terkuin tallimestari-Kasper
        

[Janella]

Hyppelyä ennen estekisoja

Tänään aikoisin hypätä Foggylla, koska estekisat lähenevät. En ole kovinkaan monta kertaa vielä Foggylla ratsastanut, pari kertaa käynyt maastossa. Itseasiassa viikko tai pari sitten kävimme Kamillan ja tytön silloisen hoitoponin Ruun kanssa hyppimässä maastoesteitä. Ratsut kävit tuolloin todella kuumana, mutta hauskaa meillä oli!

Astun ulos mustan auton takapenkiltä ja huikkaan äidilleni moikat. Laitan oven kiinni ja lähden käppäilemään tarhoja kohden. Oletan, että Foggy majailee tällä hetkellä siellä. Ja oletukseni osui oikeaan. Ruunikko tamma seisoo pää nuokkuen tarhan perimmäisessä nurkassa. Sen harja on vähän sekaisin ja loimi kurainen. Huokaan ja naurahdan pienesti höpsölle ponille. Laitan oman varustekassini roikkumaan Foggyn karsinanovessa olevaan koukkuun ja lähden kohti tarhaa. Tammojen päät nousevat ylös ja korvat kääntyvät töttörölle. Tällä kertaa Sela ei olekaan tarhassa, vain Foggy ja Hali kaksistaan.

Avaan tarhan portin ja luikahdan sisään. Hali tulee ihan innoissan luokseni ja tökkää minua hellästi turvallaan. Silitän tammaa hetken aikaa, kunnes suunnistan Foggyn luokse. Sen pää oli taas roikahtanut alas ja silmät lurpsahtanut kiinni. Taputan tammaa kaulalle ja annan sille palan porkkanaa, joka tuo ihmeellisesti poniin eloa. Napsautan riimunnarun Foggyn riimussa roikkuvaan renkaaseen kiinni ja lähden taluttamaan sitä kohti tarhan porttia. Hali seuraa meitä ja tahtoo portilla ehdottomasti päästä mukaan. Hätistelen sitä vähän, jolloin tamma kääntyy ja juoksee häntä pystyssä tarhan kauimpaan nurkkaan, jonne se jää meitä tuijottelemaan.

Otan riimun pois Foggyn päästä, kun saavumme karsinaan. Otan pois myös likaisen ulkoloimen ja suojat. Jätän Foggyn hetkeksi karsinaansa, kun lähden hakemaan rakentamaan maneesiin jonkunlaisia esteitä. Samalla reissulla vien likaisen loimen Sinten luokse, joka lupaa pestä sen, koska koko loimi on ihan kuran peitossa.

Maneesissa pystytän ensiksi pari pystyä sarjaksi, yksittäisen okserin, kaarevan linjan pystyllä ja okserilla sekä vielä yhden ristikon. Esteet nostan noin 50 cm korkeutaan alkajaisiksi.

Harjaan Foggyn lävitse ja selvittelen sen jouhet kuntoon. Varustan ratsuni ja itseni kuntoon varmaankin ennätysvauhtia. Tarkistin kuitenkin vielä ennen lähtöä, etten vain ollut missannut jotain olennaista.
Maneesissa ennen selkäännousua tarkistan Foggyn jalat huolellisesti, koska jos jaloissa olisi kipua, hyppääminen ei tule kuuloonkaan. Onneksi en löydä mitään erikoista tai arkuutta Foggyn jaloista, joten nousen selkään. Säädän jalustimet ja kiristän satulavyön. Foggy on selkeästi tajunnut, mitä tehdään ja alkaa jo hiukan steppailla paikoillan malttamattomasti.

Aloitan noin viiden minuutin alkukävelyillä. Verkkaan aluksi kevyessä ravissa kaarevilla urilla ja temponmuutoksilla. Välillä teen pysähdyksiä ja testaan, kuinka hyvin alla oleva ratsuni oikasti kuuntelee. Alkuverkka sujuu reippaassa tahdissa, mutta siitä huolimatta hyvin. Vaihtelen välillä suuntaa. Ennen ensimmäistä hyppyä laukkaamme vielä pari kierrosta molempiin suuntiin.

Ensimmäisenä lähestymme noin viidenkymmenen senttimetrin kokoista ristikkoa laukassa. Heti havaittuaan esteen, Foggy kiihdyttää hiukan ja osumme todella lähelle estettä. Puomi ei pudonnut, koska este on niin pieni, mutta kisoissa ei voi laskea sen varaan. Tulemme siis esteelle uudestaan, tällä kertaa paikka osui hyvään kohtaan ja hyppy onnistui mainiosti. Taputin Foggya oikealla kädelläni kaulalle. Se pärskähtää tyytyväisenä.
[kappalejako]
Muutamien lähestymisien jälkeen mukaan tulee linja, jossa on ensin pysty, viisi laukka-askelta ja okseri. Ensimmäisellä yrityksellä pysty sujuu hyvin kuin myös okseri. Toisella kertaa lähestyttäessä Foggy säikähtää hieman avattua maneesinovea, mutta hyppää pystyn silti. En varautunut isoon hyppyyn, joten en pysy mukana, mutta pysyn selässä. Esteen jälkeen ennen okseria käännän Foggyn pois, koska askeleet menivät aivan sekaisin. Pysäytän tamman keskelle kenttää ja katsahdan tulijaa. Se on Bella ratsastajansa kanssa.
[kappalejako]
"Voi anteeksi! Ei ollut tarkoitus säikäyttää. Luulin, että tää on tyhjillää", tyttö selittää hiukan nolona ja sulkee maneesin oven perässään.
"Ei se mitään. Eihän tässä mitenkään käynyt", vastaan ja hymyilen silmälasipäiselle tytölle.
"Toivottavasti ei haittaa, että me tullaan Bellan kanssa myös hyppimään. Ja mä oon muuten Mia, Bellan hoitaja", ruskeatukkainen tyttö esittelee itsensä.
"Ei haittaa! Tää maneesi onkin niin hiljainen ja kolkko, jos täällä yksin pyörii. Mä oon Janella, Foggyn hoitaja", kerron ja taputan ylpeänä Foggyn kaulaa.

Samalla, kun Mia nousee selkään ja alkuveryyttelee Bellaa, hyppäämme Foggyn kanssa linja vielä pari kertaa. Kokeilen vielä sarjaa ja yksittäistä okseria, jotka menivät mallikkaasti. Nostan linjan esteitä kuusikymmentä senttisiksi ja hyppäämme sen vielä kerran. Kun Mia alkaa hyppelemään, me Foggyn kanssa aloitamme loppuveryyttelyt. Tämä oli tälläinen kevyt estetreeni, ponille ei tullut edes hiki! Ratsastaja tosin on läkähtymäisillään fleece päällä.

Vien Foggyn takaisin karsinaansa. Siellä riisun tamman ja harjailen läpikotaisin. Lopuksi annan vielä pari palaa porkkanaa, niin hienosti estetreeni meni. Isojen halien ja taputusten jälkeen lähden viemään Foggyn kamppeita paikalleen.


Kasperin kommentti

Sen pää oli taas roikahtanut alas ja silmät lurpsahtanut kiinni. --> ..silmät lurpsahtaneet (verbi taipuu monikossa)

Parissa lauseessa oli vielä vähän hassuja sanajärjestyksiä ja pilkkuvirheitä. Aikamuoto vaihtui jossain vaiheessa imperfektiksi preesensistä. Joitakin näppäilyvirheitäkin löysin, kannattaa lukea tarina ennen lähettämistä läpi virheitten varalta. Ennen pidemmän vuoropuhelun alkua kannattaa kans tehdä kappalejako joka selkeyttää tarinaa, merkkasin yhden sun tarinaan niin huomaat mitä meinaan. Mulle on itsellekin joskus aikanaan äikänope kyseisestä jutusta saarnannut. 

Kurakelit on kyllä ihan vihoviimeinen juttu! Onneks Foggyllä oli loimi niin säästyit isommilta sotkuilta - pesukonetta (ja Sinteä..) käy kyllä sääli kuraisten loimien takia. Hieno homma kans et Foggylläkin on noin tunnollinen hoitaja - ponin jalat on tosiaan tärkeetä tarkistaa ennen esteille lähtemistä. 
        Hyppelöthän meni teiltä kivasti! Mulla itselläkin kuumottelis vähäsen pitkästä aikaa esteille, saas nähdä jos tässä jossain vaiheessa tuliskin ratsaille kavuttua ihan tosissaan. Kiitti Foggyn liikutuksesta, olit avuksi ! 17v€

Terkuin Kasper

[Janella]

Maastolenkki

Pitkään aikaan en ole Foggya käynyt moikkailemassa. Joulun kiireet veivät ihan kokonaan mennessään niin kotona kuin Metsiksen järjestämissä tapahtumissa, etten ole ehtinyt moikata tai rapsutella Foggya kunnolla. Uusi vuosikin meni eilen ja me käytiinkin porukalla ampumassa vähän raketteja, oli ihan super hauskaa! Tänään ajattelin hoidella tamman ja ehkä vähän rennosti ratsastella. Maastossa olis kyllä tosi hauska käydä nyt kun luntakin on tullut niin paljon!

Nappaan riimun mukaan Foggyn karsinalta. Isoveli heitti mut just äsken tähän tallille ja lähdin heti hakemaan Foggya sisään. Se vaan möllöttää tarhassaan kahden muun tamman kanssa. En ole ikinä tainnu nähdäkään Foggya riehumassa tarhassa. Käyn hakemassa tamman sisälle lämmittelemään hetkeksi ennen maastolenkkiä. Riisun Foggyn ulkoloimen ja vien sen omalle paikalleen. Käväisen sivutalliin hakemaan varusteita. Törmään käytävällä Lociin, joka pyytää mukaansa maastolenkille Hurmoksen kanssa. Suostun tietenkin, koska seura on aina mukavaa! Jatkan matkaani kohti varustehuonetta, josta nappaan mukaani Foggyn harjaboksin, satulan ja suitset. Palaan takaisin Foggyn karsinan luokse, jossa harjaan tamman, satuloin ja laitan suitset. Laitan itse vielä kypärän päähän ja hanskat käteen. Locikin tulee sivutallista Hurmoksen kanssa ja me noustaa molemmat ratsujemme selkään tallipihalla. Molempien mielestä maastolenkistä tulee rauhallinen köpöttelylenkki lumesta nauttien. Ensin mennään harjulenkille, siitä pirunpolulle, pirunpolulta jokipolulle, josta harjupolulle, kylätien ja rantapolun kautta rantatielle ja takaisin Metsikseen. Lenkki oli ollut hyvä. Välillä ravattiin, välillä laukattiin, mutta suurin osa matkasta käveltiin.

// joo yritin jotain preensensillä saada aikaseks, mutta köyhää tekstiä tuli :/ pari imperfektilausetta seassa, toivottavasti on oikein menny. tää oli kyllä ihan sika hankala kirjotella, taidan pysytellä siellä imperfektissä

Sinten kommentti

Nyt voidaan huokaista helpotuksesta ja jättää joulukiireet taakse! Aika ottaa vastaan uusi vuosi ja uudet kujeet Olikin loistava ajatus toteuttaa Foggyn liikutus tällä kertaa vähän rennommissa merkeissä maastossa. Kelikin on mitä mainioin kipakan pakkasen kera! Olen ihaillut yhteistyötänne, joka näyttää toimivan hyvin niin kentällä kuin maastolenkeilläkin

Oikein kiva pikkutarina! Preesensissä kirjoittaminen sujui hyvin. Se onkin aika hankalaa, varsinkin kun on tottunut kirjoittamaan imperfektissä Vaikka otitkin aikamuodoksi preesensin, kaikkea ei siitä huolimatta voi kirjoittaa nykyhetken aikamuodossa.

Uusi vuosikin
-> uusivuosi on yhdyssana, jos sillä tarkoitetaan uudenvuodenaattoa 31.12. tai uudenvuodenpäivää 1.1. Sen sijaan tuleva/alkava vuosi kirjoitetaan erikseen, esim. "uusi vuosi alkaa hyvissä merkeissä"

super hauskaa
-> superhauskaa

14,80v€

[Sinte]

Sinten kouluvalmennus 1.2.2016 (Janella & Foggy)

Foggy oli tänään hyvällä tuulella, ja yhteistyönne sujui erinomaisesti. Alkutunnista huomasin pieniä hankaluuksia kulmiin ratsastuksessa, jotka todennäköisesti johtuivat vain pienestä hätiköinnistä. Muutamalla huomautuksenna ratsastit kulmatkin huolellisemmin. Pohkeenväistöissä teitte erittäin hyvät suoritukset kumpaankin suuntaan! Hevosen suoruuteen voisit jatkossa panostaa enemmän myös pohkeenväistöjä tehdessä. Hevosen suoruutta väistöjen aikana pyrimme korjaamaan tekemällä pysähdyksiä keskelle väistölinjaa. Muista kantaa oma ryhtisi ja katsella hevosen korvien välistä eteenpäin. Turhan usein kallistuit katsomaan maahan hevosen etujalkojen vierestä: tämä vaikuttaa suoraan istuntasi tasapainopisteeseen ja sitä kautta myös ratsuusi. Laukkatyöskentelyyn olisin tänään kaivannut hieman lisää puhtia! Laukka oli hitusen verran laahustavaa, eikä siihen oikein meinannut löytyä ruutia. Vasen laukka sujui huomattavasti paremmin kuin oikea laukka! Kiitos osallistumisesta, toivottavasti tästä valkusta jäi jotakin käteen

Valmennuksen tapahtumakutsu: metsiksen.proboards.com/thread/871/tallilaisten-kouluvalmennus-1-2

[Janella]

Long time no see

Foggy hengitti lämmintä ilmaa sieraimistaan käsilleni. Hymyilin ja taputin tammaa hellästi kaualle. Pitkästä aikaa ehdin taas kerran käväisemään tallilla Foggya hoitelemassa. Kauhea ikävä ja huono omatunto oli kalavanut minua jo monet päivät ennen tallille lähtöä, mutta kiire oli vieläkin kova, etten millään ennättänyt tallille aikaisemmin.

Harjasin Foggyn oikein tunnollisesti läpikotaisin, tunnustelin sen jalat, selvitin jouhet ja venyttelin jalat. Tamma tuntui nauttivan saamastaan huomiosta ja kerjäsi välillä rapsutuksia. Olin tullut jo sen verran aikaisin, että tuntilaiset alkoivat kerääntyä Metsikselle vasta harjailujeni jälkeen. Eräs tyttö saapui Foggyn luokse ja kertoi olevansa tamman ratsastaja tänään. Auttelin ratsastajaa Foggyn laitossa, vaikka se ei hoitaessa teekään mitään. Lähinnä pidin tytölle seuraa ja auttelin nostamaan satulaa selkään. Menin vielä auttamaan tytön selkäännousussa maneesiin ja siirryin sitten takaisin talliin.

Ajattelin autella Kasperia ja Sinteä, joten tartuin talikonvarteen ja kuskasin sen kottikärryjen kera Foggyn karsinalle. Siivosin tamman karsinan viimeisintäkin kakkakikkaretta myöten, kunnes karsina näytti asumattomalta. Tyytyväisenä kärräsin kakat lantalaan ja palasin Foggyn karsinalle. Aikani kuluksi hinkkasin vielä ruokakupin ja juomakaukalon tiskiharjan ja veden voimin puhtaaksi. Olihan sitten Foggynkin mukavampi nauttia aterioitaan puhtaista astioista. Tyytyväisenä menin maneesiin katselemaan tunteja maneesiin.

Tuntien päätyttyä menin vielä Foggyn luokse, harjasin sen hieman hikisen karvan ojennukseen ja rapsuttelin sieltä täältä. Parin porkkananpalan voimin teetin tamman kanssa muutamia venytysliikkeitä kaulan kanssa. Ei Foggya olisi kiinnostanut jutut ollenkaan, mutta porkkanan toivossa suostui jotenkin taipumaan. Tämän jälkeen hyvästelin rakkaan hoitoponini ja lähdin kohti kotia.

Sinten kommentti

Anteeksi viivästyneestä vastauksesta, Metsiksen hevoset olivat talvilomalla (ja mä pienellä tauolla) 10-19.2. Nyt palaillaan normaaliin arkeen hoitsujen kanssa

Ihanaa että jaksat puuhailla Foggyn kanssa! Apusi tallitöissä on myös todella tarpeellista, ruokakuppeja ja vesiastioita tulee putsattua niin harvoin että hävettää... :')

Tosi kiva lyhkäinen tarinanpätkä! Kuvailit hyvin tavallista tallipäivää. Teksti oli helppolukuista ja virheetöntä. Ei sen suurempaa korjattavaa!

13,20v€

[fiona]

"Heippa äiti!"huikkasin vielä ennen kuin paiskaisin punaisen autoni oven kiinni.Uusi paikka juuri ajokortin saanneena jännitti tosi pajon,mutta tiesin ettää olin sen arvoista jos halusin tavata Foggyn.Kaartaessani pihaan voin sanoa,että aika paljon jännitti etten vain törmäsi mihinkään tai keneenkään.No en tietenkään törmännyt ja aloin jännittää Foggyn näkemistä.

Sitten sain tekstiviestin,jossa Sinte pahoitteli myöhästymistään ja pyysi minua Foggyn karsinan luo.Minulla ei tietenkään olut mitään hajua missä tämäkin oli,mutta onnekseni tyttö joka esitteli itsensä Adaksi näki kuinka eksyneeltä näytin ja kertoi minne mennä.Saavuin karsinalle ennen Sinteä ja aloin katsoa tyhjää karsinaa se oli näköjään siivottu.

Sitten kuulin takaantani kavionkopsetta ja käännyin katsomaan näin mailman kauneimman hevosen se oli ihanan ruskea ja sen päässä oleva valkoinen tähti vain kruunasi koko hevosen."Hei anteeksi että olen myöhässä,minulla tuli ongemia toisen hevosen kanssa ja unohdin täysin että minu piti näyttää sinulle paikkoja" "Ei se mitään ei minula mikään kiire ole",vastasin naurahtaen."Joka tapauksessa pistin tallitytön siivoamaan Foggyn karsinan anteeksi pyynnöksi myöhästymisestäni",Sinte hymyili.Kiitin ja puhuimme Foggysta hetken samalla rapsuttelin tätä jotta se voisi haistaa minut."Nyt voitikin harjata sen",Sinte sanoi antaen samalla riimunarun käteeni.

Johdin tamman karsinaan ja aloin ottamaan siltä pois sen suojia ja riimua.Kun sain ne pois astuin ulos karsinasta ja pistin ne karsinan vieressä olevaan telineeseen.Sen jälkeen Sinte ja minä lähdimme hakemaan varusteita haimme harjapakin ja suitset,sillä olimme lähdössä maastoon niin että talutan tammaa.Astuin taas sissän pakin kanssa ja aloin harjata ponia ihme ja kumma en nähnyt minkäänlaista liikettä tammassa joten jatkoin harjaamista.Hetken päästä Sinte ilmoitti lähtevänsä katsomaan miten muut voivat ja että meillä menee hyvin.Hrjasin ponia kauan sillä halusin sen olevan parhaassa kunnossa.Sen jälkeen kokeilin jos se antaisi minun halata sitä.Laitoin käteni ensin sen vatsalle joka tuntui ihanalta sillä talven jälkee kohmeessa olevat käteni tykkäsivät Foggyn lämpimistä vatsakarvoista.Sen jälkee laitoin kateni sen ympärile eikä tamma regoinnut tähän mitenkään.Kuin taikaiskusta Sinte saapui paikalle ja sanoi että sovimme yhteen.Aloin pistämmään Foggyn suojia,jonka jälkeen lämmitin ensin sen suitsia ettei poni saisi kylmää metallia suuhun jonka jälkeen pistin ne ponille.Sitten huikkasin Sintelle:´"No niin mennään" Ja aloin viemään ponia pois karsinasta joka sujui ongelmitta.

Saavuimmen tallin oville eikä tammaa näyttänyt kiinostavan muu liikenne pihalla.Sinte ohjaisti meidän tiellä joka vei maastolle.Juttelimme Sinten kanssa mukavia kunnes huomasin Foggyn innostuvan ja ottavan vähän raviaskelia hiljensin ponia ja se rauhoittui.Sintekin huomasi tianteen ja sanoi:"Sori unohdin varoittaa Foggy innostuu välillä maastossa" Tilanteen jälkeen ei enää ongelmia syntynyt. Juttelimme Sinten kanssa niitä näitä ja samalla tujotin kaunista hoitohevostani. Aurinko oli laskemassa ja maastossa oli kaunista kävellä.Saavuttuamme tallille Sinte sanoi:"Menkää te vain minä menen hoitamaan muut tallin askareet nähdään oli kiva tavata!" Vilkutettuani Sintelle menin Foggyn kanssa karsinaan otin sen suojat ja suitset pois ja aloin harjaamaan sitä en millään olisi halunnut lähetä.Halasin ponia ja lähdin viemään varusteita pois.Matkallani autoon mietin kuinka naurettavaa aikaisempi jännitykseni oli.En saannut Foggyn ihanaa olemusta ja ukonäköä pois mielestäni ja hyvä niin.Lähtiessäni Metsiksen pihasta ajattelin mielessäni hyvästi Metsis,nähdään!

Sinten kommentti

Ompa kiva kuulla että ensitutustumisesi Foggyyn ja Metsikseen sujui hyvin. Foggy on kyllä todella mukava ja kiltti ratsu, uskon että yhteistyönne lähtee hyvin käyntiin. Muista tutustua Foggyyn huolellisesti ennen ratsaille nousua, jotta ystävyyssuhteellenne muodostuisi mahdollisimman hyvä ja kestävä pohja.

Ensimmäisenä tätä tarinaa lukiessani kiinnitin huomiota siihen, että välimerkkien jälkeen olit jatkanut tekstiä ilman välilyöntiä. Jokaisen välimerkin jälkeen tulee välilyönti, aivan kuten sanojenkin väliin. Esimerkiksi:

"Heippa äiti!" huikkasin vielä ennen kuin paiskaisin punaisen autoni oven kiinni. Uusi paikka juuri ajokortin saanneena jännitti tosi pajon, mutta tiesin että se olisi sen arvoista jos halusin tavata Foggyn."

takaantani = takaani

"Sinte ohjaisti meidän tiellä joka vei maastolle."
-> "Sinte ohjeisti/ohjasi meidät tielle joka vei maastoon/maastoille."

10,60v€

[Saara]

#1 - The story begins

Mulla oli taas hoitohevonen, tai siis hoitoponi. Sen nimi oli Foggy ja jos nyt en ihan surkee enkussa ollu, niin sen nimi tarkotti sumuista. Liittyiköhän se poniin mitenkään? Who knows.

En siis tuntenu ponia entuudestaan ja sen takia mä ehdinkin jo maalailla seinille ties minkälaisia kauhukuvia. Okei, ehkä mä vähän liioittelin. Tallin omistaja oli kyl sanonu, et Foggy on oikee kiltteyden perikuva. Mulla oli vähän huonona tapana se, että mä pelkäsin aina pahinta. Pessimisti ei pety. Se vois hyvinkin olla mun motto.

Seuraavassa hetkessä mä olin jo auton kyydissä. Enkä minkä tahansa auton, vaan meidän mustan bemarin. Ja kaiken lisäks se musta bemari ei ollu menossa ihan minne tahansa. Se oli menossa Metsälampeen, Metsikseen, mun tulevaan asuntoon. Joo, ehkä vähän huono läppä, mutta jos talli antais mulle hyvän vaikutelman, niin luultavasti jäisin sinne asumaan. Metsis oli antanu mulle jo lähes täydellisyyttä hipovan ensivaikutelman. Voisko niin hyvää tallia olla ees olemassa?

Mun äiti, arvovaltainen kuskini, pysäytti auton Metsiksen parkkipaikalle ja toivotti hyvää tallipäivää. Tietysti se ois hyvä, tallipäivät on aina hyviä. Paitsi silloin jos hoitsu oli pyöriny mudassa. Heh. Silloin oli nauru kaukana. Nyt oli onneks kuiva ilma. Ei sadetta, ei mutaisia tarhoja, ei mutaisia hoitsuja, ei kiroavia hoitajia. Voitto oli saavutettu siis ainakin yhdessä suhteessa. En joutuis heti ensitöikseni kuorimaan Foggya esiin mutakerroksen alta.

Mä en oikeestaan tienny, mikä ois ollu järkevintä, mitä tehdä ensimmäisenä tallille tultuaan. Ois varmaan hyvä tietää, missä koko poni majailee ja onko se ulkona vai sisällä. Ja ois se tallin omistajakin varmaan ihan hyvä löytää. Vois ilmoittaa olemassaolostaan ja siitä, että tuli ekaa kertaa tallille hoitamaan hoitsuaan. Kuinkahan monesti tallin omistaja oli tuonkin lauseen kuullu? Pitäisköhän sitäkin kysyä siltä. Se pitäis mua outona, joten ehkä mä passaan sen. Vaikka mä olin outo, en halunnu tuoda sitä ilmi heti ensinäkemällä.

Ennen kuin mä ehdin ees tajuta, olin suoraan tallin omistajan eessä. Mistä se oli siihen tupsahtanu? Oliko sillä jonkin sortin taikavoimia, joiden avulla se taiko ittensä paikalle just sillon kun mä asiaa mietin?
- Ai moi, sua en ookkaan täällä ennen nähny, ystävällinen naisenääni kantautu mun korviin.
- Joo, oon uus täällä, sanoin tuon varmasti kliseeksi muodostuneen lauseen.
- Kiva saada uusia tallilaisia Metsikseen. Oon siis Sinte, tallin omistaja, nainen esitteli itsensä, vaikka kyllähän mä jo tiesin sen olevan tallin omistaja. Tallin sivuilla oli ollu esittely henkilökunnasta ja kuva Sintestä. Siitä kuvastakin olin jo osannut päätellä Sinten olevan ystävällinen. Enkä erehtynyt.

Sinte tuuppas mut jonkun tallilaisen matkaan, joka lupautui esittelemään tallia. Naisella oli punertavat hiukset ja se oli reilut kymmenen senttiä mua lyhyempi.
- Oon Loci ja mut on pestattu tallityöntekijäks, multa voi aina pyytää apua jos tarvii, nainen sanoi kävellessämme tallikäytävällä. Esittelin itteni ja me rupateltiin siinä vähän niitä näitä, lähinnä Loci oli äänessä selitellen erinäisiä faktoja Metsiksestä ja sen asukeista.
- Kun tänne on kerran tullu nii ei täältä voi pois pysyä, Loci tokaisi siirtyessämme päätallista sivutalliin. - Et varaudu siihen, punapää naurahti.

Pikaisen tallikierroksen päätteeksi Loci näytti mulle vielä Foggyn tarhan, vaikka poni itse oli siis tallissa.
- Foggy on menossa tunnille, sen vois laittaa kuntoon sitä varten, Loci kertoi ja nyökkäsin.
- Joo, totta kai, sanoin iloisena siitä, että pääsin viimein hoitamaan hoitsuani. Eriydyimme Locin kanssa molemmat omiin hommiimme, Loci oli kyllä oikein mukavan oloinen. Ainakin sain lämpimän vastaanoton. Oli vaikea uskoa, että Metsiksessä mitään epämiellyttäviä tyyppejä olisi, joten uskoin sopeutuvani talliin hyvin.

Foggy oli selvästi innoissaan, kun tulin sen luo harjojen kera.
- Eiks sua oo hetkeen harjattu kun noin kovasti harjausta kerjäät? naurahdin katsoen Foggyn riemuntäyteistä ilmettä sen ruskeissa silmissä. Tamma nuuhki mua tuttavallisesti ja pian se jo nojas muhun turvallaan kuin mikäkin koiranpentu. Jos se ois ollu yhtään pienemmässä koossa, se ois varmasti tullu syliin. Mokoma syliponi.
- Ollaanpas sitä hellyydenkipeitä, virnistin enkä voinut olla rapsuttamatta ponia korvan takaa. Se selvästi nautti siitä. Mun piti kuitenkin aloittaa harjaamaan ponia, vaikka paijaushetkikin olis vetäny puoleensa.

Tamma ei ollu moksiskaan siitä, että mä harjasin sitä. Tai no siis, se ei tehny mitään ilkeyksiä, mutta kyllä se ilmiselvästi nautti harjaamisesta. Varsinkin kaulan harjaamisesta. Et ei se ihan pystyynkuollu ollu. Mun oli pakko taputtaa ponia pari kertaa kaulalle et se varmasti tiesi olevansa hyvä poni. Mut mun oli pakko sanoo se vielä ääneenkin. Olin varmaan ihan outo hevosille puhuessani, mut kyl monet sitä teki. Uskokaa pois vaan. Et kyl niitä muitakin hulluja löytyy. Heh, olipas taas hyvä vitsi.

Varustamisessa ei sen kummempia ongelmia ollut, paitsi satulavyöstä tamma ei ilmeisemmin pitänyt. Mut ei siitä sen suurempaa numeroo tullu, sain satulavyön laitetuksi pienestä pullistelusta huolimatta. Mä ehdin jo vähän ihmetellä, et tuleeko Foggylle ratsastajaa ollenkaan, kun joku reilusti yli viiskymppinen täti-ihminen tuli riuhtaisemaan ponin ohjat mun käsistä sanomatta sanaakaan. En nyt haluu yleistää, mutta jostakin syystä just tollaset reilusti keski-iän ylittäneet ratsastajatädit osas olla aika töykeitä. Mut toi nyt oli pientä siihen nähden, et mun tallipäivä oli ollut kerrassaan loistava. Ei sitä mitkään random tädit pilanneet.

Sinten kommentti

Anteeksi kun vastaus on kestänyt, ja vieläpä ensimmäiseen hoitomerkintään! Mulla on ollut kovasti kiireitä myös irl-elämän puolella, minkä takia monet hoitomerkinnät on joutuneet nyt odottamaan.

Ihana kuulla että ensitutustuminen Foggyyn sujui näin hyvin! Foggy on aivan ihana tapaus, uskon että löydätte pian yhteisen sävelen. Kuvailit ihan loistavasti sitä fiilistä, miltä tuntuu saapua uudelle tallille ensimmäistä kertaa - varsinkin kun siellä odottaa oma hoitohevonen!

Tosi persoonallisella tyylillä kirjoitettu tarina! Hyvällä tavalla persoonallista tekstiä. Otit tarinaan humoristisen otteen joka nosti hymyn huulille monta kertaa En löytänyt tekstistä kirjoitus- tai kielioppivirheitä! Jatka samaan malliin, tällaisia tarinoita on tosi kiva lukea!

18,80v€