Post by Sinte on Dec 8, 2015 16:23:50 GMT 2
Luukku 8
Vähän villimpi yömaasto
Hengitys huurusi pakkasessa. Hevosten käyntiaskeleet tömisivät vaimeasti lumista polkua vasten. Pitkässä hevosjonossa korvat seurasivat korvia ja hännät häntiä. Oli ihan hiljaista – lukuun ottamatta ajoittaisia tuulenpuuskia, jotka tiuskaisivat kimmeltäviä lumihiutaleita puiden oksilta. Kirkas kuunsirppi syvänsinisellä tähtitaivaalla valaisi aavistuksen verran Pirunpolkua.
Satulat eivät narisseet – ne oli jätetty tallille. Dodon lämmin selkä keinutti rauhallisesti puolelta toiselle jonon nokassa.
– Hei, otetaanko ravia? huusin ja toivoin, että taaimmaisetkin ratsukot kuulivat ääneni.
– Otetaan!
Maiskautin Dodon raviin. Tavalliseen tapaansa se lipui rauhalliseen raviin, johon mukauduin istunnallani. Helppo nakki – olihan Dodon ravi aika pehmeää! Polku kaartui loivasti oikealle, ja pian hämärän metsän takaa avautui Jokipolun risteys.
– Ihanaa, kun täällä on niin rauhallista! Pitäisi aina maastoilla yöaikaan, nauroin takana olevalle ratsastajalle ja sain vastaukseksi myöntävän nauruntirskahduksen.
Äkkiä kahahti, ja pensaasta loikkasi harmaa jänis suoraan kohdallemme. Dodo nosti päänsä ylös, ja sinä samana silmänräpäyksenä karautti hillittömään laukkaan.
– Pitäkää kiinni, nyt sit mentiin! ehdin älähtää kun Dodo kaahasi menemään. Terävät puolipidätteet menivät kerta toisensa jälkeen kuuroille korville, ja tyydyin vain pysymään selässä tippumatta. Vilkaisin taakseni, ja näin koko hevoslauman rynnistävän kannoillani.
– Voi helvetti sentään! Maisemat vilistivät ohitseni kuin junan ikkunasta. Käännyttiinkö nyt oikealle vai vasemmalle?
Tallin pihassa Dodo pysähtyi kuin seinään, ja heitti matkan päätteeksi komean pukin. Ennen kuin huomasinkaan, katselin maassa kuurankukkia. Kampesin itseni ylös huolestuneempana kuin ikinä ennen.
– Sinte! Sattuiko? Minkki juoksi viereeni ja näin taka-alalla muiden tallilaisten huolestuneet katseet. Puhkesin nauruun.
– Ei mua sattunut, mutta onhan kaikki osallistujat tallessa ja kunnossa? Eihän kukaan tippunut matkalla?
Luojan kiitos kaikki olivat selvinneet ehjin nahoin takaisin tallipihaan. Hevoset puuskuttivat kuin hullut, ja Kamilla oli saanut oksasta naarmun poskeensa. Päätimme yhteistuumin lähteä kävelyttämään hevosia lammelle. Olipa yö, kertakaikkiaan!
Osallistuminen
- Osallistu tässä alla omalla nimelläsi ja ratsun lempinimellä
- Jos ratsu ei asu Metsälammella, linkitä sen kotisivut
- Osallistuminen on avoinna jouluun asti!
- Kuittaaminen piirroksella/tarinalla on vapaaehtoista (kuittaukset voi lähettää tässä alla)
- Kuittaajille jaetaan palkinnot, ja kuitanneille Metsälammen tallilaisille yömerkit!
Osallistujat
Sinte - Dodo
Rosa - Andy
Janella - Foggy
Minja - Hali
Nelly - Ruu
Kasper - Dapper
Cindy - Enkeli
Silja - Helmi
Joanna - Sela
Mia - Bella
Minkki - Leevi
Rosa - Andy
Janella - Foggy
Minja - Hali
Nelly - Ruu
Kasper - Dapper
Cindy - Enkeli
Silja - Helmi
Joanna - Sela
Mia - Bella
Minkki - Leevi