Metsiksen juhannus 19.06.2015.
YömaastoHämärtyvä tallipiha oli täynnä ratsukoita ja puheensorina yltyi yltymistään. Oltiin lähdössä yömaastoon. Kello oli 21:56 ja ratsuväki alkoi valmistautua lähtöön. Porukkaa johti Velli-ruunalla ratsastava Sinte, joka käski kaikki samantien parijonoon. Itse siirsin Majurin Leevin viereen, jota ratsasti vuorostaan Vilja. Tasan kello 22 koko joukkio lähti käynnissä yöttömään yöhön!
Saimme ravata 20 minuutin käyntijakson jälkeen ja siitäkös hevoset innostuivat! Majuri pärski innokkaana ja taisi vähän kisaillakin vierellä hölkkäävän Leevin kanssa. Onneksi hevoset suostuivat olemaan kiltisti eikä - ainakaan vielä - kukaan pudonnut. Vaihdoimme käyntiin käännyttyämme Kutalanreitin loppupäästä pienelle kinttupolulle.
Majuri hörisi ja alkoi haastaa kinaa Leevin kanssa. Onneksi appaloosa ei siitä seonnut vaan heilautteli päätään leikissä mukana. Vilja ja minä nauroimme ja ohjasimme hevosia hieman erilleen, ettei syntyisi suurta kahakkaa.
Avaran niittykaistaleen ratsastettuamme ilma oli pelottavan hämärää, vaikka oli kesä. Kaikki napsauttivat otsalamput varmuuden vuoksi päälle ja päästessämme leveämmälle Harjupolulle saimme ravata jälleen. Ilmassa tuoksui sateen kostuttama metsä ja hevosten hiki. Edessämme olevalla ratsastajalla oli vaikeuksia hevosensa kanssa - en ole aivan varma ratsukosta, koska en erottanut heitä pimeydeltä - ja hevonen nousi pystyyn vaihdettuamme takaisin kävelyvauhtiin johtaen ratsastajan putoamiseen. Menin auttamaan ja pitelin hevosta paikallaan, jotta tyttö pääsi takaisin selkään. Hän kiitti vuolaasti ja vastasin hymyllä, jos hän sen edes näki.
Matka jatkui leppoisasti ja kaikilla oli hyvä mieli. Sinte huuteli välillä ohjeita ja saapuessamme leveälle hiekkatielle ilmassa kajahti.
»
Laukkaa! »
Hevoset vaihtoivat automaattisesti laukkaan, jotkut joutuivat kannustamaan ratsujaan vähän enemmän. Pian ilmassa raikui kavioiden kopina ja hiekan rahina sekä ratsastajien iloiset kiljahdukset. Taivaalle ilmestyi kuu, joka valaisi koko tienoon ja helpotti oloani hieman. Tuntui turvalliselta olla monen muun ratsukon kanssa yön pimeydessä. Hidastaessamme raviin ja siitä käyntiin hevoset puhalsivat ja kupeet höyrysivät. Taputin Majuria kaulalle ja nauroin.
Keskiyön paikkeilla olimme tulleet tutulle Harjunlenkille ja lähestyimme Metsiksen rantasaunaa. Olin päättänyt mennä muiden kanssa löylyihin, sillä se jos mikä oli harvinaista herkkua kaupunkilaiselle! Sinte pysähtyi saunalle lisäämään puita ja sitoi Vellin kiinni tukevaan oksaan. Muu letka lähti Destinyn johdolla kohti tallia.
Pihassa kaikki papattivat kuin papupadat ja kehuivat hevosiaan vuolaasti. Hypähdin alas Majurin selästä ja suukotin sen turpaa taluttaen oriin talliin. Ei sekään ollut sen hullumpi ratsu! Riisuin varusteet ja harjasin Majurin kunnolla. Suihkutin sen jalat ja laitoin päälle lämpimän talliloimen ennen kuin päästin pojan karsinaansa lepäämään ja kävelin porukan kanssa kohti saunaa.
SaunomassaHeitin vaatteeni saunarakennuksen aulassa olevalle penkille ja astuin löylyihin muiden seuraksi. Yllättävän moni oli uskaltautunut mukaan. Istuuduin Julian vierelle aivan ylälauteen kulmaan ja katsoin, kuinka Aida lappasi vettä kiukaaseen.
» YRITÄTKÖ SÄ PAISTAA MEIDÄT ELÄVÄLTÄ?! » kuului Steffyn pelästynyt karjaisu keskilauteelta. Me tytöt vain nauroimme, kunnes höyryt alkoivat laskeutua alaspäin ja porukkaa siirtyi alemmas. Minusta tuntui kuin olisin ollut tulessa, mutta reippaana tyttönä pysyin ylälauteilla. Otin ison hörpyn Jaffa-pullostani ja hymyilin. Tämä se vasta elämää olikin!
Makkaraa, juhannustaikoja ja kokko
Saunomisen jälkeen pukeuduin ja harjasin hiukseni ennen kuin sujautin crocsini jalkoihini - olin jättänyt ratsastuskengät tallille. Sinte paistoi saunan edessä makkaraa ratsastajien toivossa ja tarjosi hymyillen minullekin. En normaalisti syönyt makkaraa, mutta otin sen kuitenkin ja yllättävän hyvälle se maistuikin pitkästä aikaa! Mutustelin sen hetkessä ja olin huomaamattani napannut toisen, joka tuhoutui vatsaani yhtä nopeasti kuin ensimmäinenkin.
Puoletkaan porukasta ei ollut vielä tullut saunasta ulos ja istahdin nurmikolle Rosanin, Tepan, Aman, Siljan, Nellyn, Viivin ja Bellan lähettyville. Rupattelimme iloisesti makkaraa vielä lisää syöden kunnes Nelly nousi ylös kasvot hehkuen.
» Kuka haluaa tehdä juhannustaikoja? » hän huusi ja ilma täyttyi iloisista kiljahduksista. Menin mukaan hauskanpitoon, koska miksi ei? Tallikavereiden kanssa oli aina kivaa puuhata kaikkea! Sinte tuli hymyillen lähemmäs seuraamaan touhuamme.
» Okei, kuka aloittaa? Minkki, sä voit! Aloitetaan tästä... " Katsottaessa kaivoon, lampeen tai lähteeseen juhannusyönä, näkee tulevan puolisonsa. " » Tepa sanoi tietävästi ja sai minut punastumaan.
» Meidän täytyy viedä sut Metsälammelle! Sinte, saadaanko me mennä? » Viivi hihkaisi. Katsoimme anovasti Sinteen ja saimme hänet nauramaan.
» No menkää sitten, kun kerta noin kovasti pyydätte. Mutta tulkaa mieluiten puolen tunnin sisällä takaisin! »
Hihittävä tyttöporukka taapersi Metsälammen rannalle ja minut työnnettiin ensimmäisenä rantaveteen niin, että olin kaatua lampeen.
» Noniin, noniin, katso, mitä näet! » Ama patisti. Huokaisin ja naurahdin, laskin päätäni alemmas ja katsoin lampeen.
» Mitä näet, mitä näet? » Rosan kuiskasi jännittyneenä.
» Minä näen... Näen... IIIK! »
Ilmoille kajahti mojova loiskahdus ja minun kiljuntani, joka säikäytti varmasti Metsiksen hevosetkin tallilla. Löysin itseni lammen rantavedestä ja nousin pystyyn vettä valuvana, vettä pärskien. Kaikki olivat hiljentyneet - paitsi että ilmassa raikui Steffyn käkättävä nauru.
» Näkisitpä itsesi nyt! Hahahahahahaha! Taitaa olla toinen ääni kellossa nyt! » hän rääkyi ja kaatui rantahietikolle nauraen sydämensä kyllyydestä. Alkuhämmennyksen jälkeen muutkin alkoivat nauraa enkä itsekään kyennyt pysymään vakavana. Kaiken kruunasi se, että kompastuin vielä uudestaankin ja siirryin tutkimaan lammen pohjahiekkoja toiseen kertaan!
Palatessamme takaisin saunalle Sinte katsoi minua kummastuneena.
» Mitä ihmettä? Uimaanko sinä Minkki menitkin? » hän kysyi, mutta huomasin pienen hymynkareen Sinten suupielillä.
» Steffy teki tosi ilkeän tempun! » Bella piipitti. Steffy vakavoitui ja katsoi minuun haudanvakavana.
» Olen pahoillani, arvon neiti. Mutta minä niin mieleni pahoitin siitä teidän saunajutustanne... »
Ennen lähtöä takaisin tallille päätimme, että Steffy hyvittäisi tekonsa tekemällä yhden juhannustaian.
» Nyt on tuomiopäiväsi, senkin nilkki! » kuului Viivin ilkeä nauru.
» Nyt me valitaan sulle yksi taika... Tässä. " Jos juhannusyönä kello 12 kiertää saunan kolmesti ympäri alastomana ja sen jälkeen kurkistaa luukkuun tai lampeen, voi siellä nähdä tulevan puolisonsa. " No, oletko valmis? » Tepa kysyi tirskuen. Steffy punehtui kasvoiltaan.
» Kyllä, mutta saatte kyllä kääntää selkänne minuun päin! Minä en ala itseäni paljastelemaan porukan edessä! » hän karjaisi uhkaavasti. Käännyimme kaikki poispäin saunasta ja kuulostelimme, kuinka risut saunarakennuksen ympärillä alkoivat risahtelemaan Steffyn jalkojen alla.
Steffy lähti juoksemaan kohti lampea. Hiljaisuus laskeutui yllemme eikä hetkeen kuulunut mitään. Hetken päästä ilman täytti yllättynyt huuto.
» MARA?! »
Juoksimme alas rantaan pyyhkeellä varustautuneen Steffyn luokse. Tosiaan, Marahan se siellä lammen rantavedessä polskutteli! Mitä ihmettä se täällä teki?
Ama tirskui nähdessään oriin hullunkurisen ilmeen.
» Mitä ihmettä Mara täällä tekee? » Viivi sanoi kauhuissaan. » Olen varma, että laitoin karsinan oven kunnolla kiinni! »
Sintekin ilmestyi paikalle ja hänen ilmeensä oli näkemisen arvoinen.
» Miksi Mara on täällä? Ottakaa se kiinni välittömästi! »
Ori ei onneksi ollut ilkeällä päällä vaan antoi heti ottaa itsensä kiinni. Lainasin omaa huppariani - vaikkakin se yhä valui vettä - Sintelle, jonka hän kietoi Maran kaulan ympärille.
» Onneksi se ei lähtenyt karkuun! » huokailimme helpotuksesta ja Sinte nyökkäsi.
» Minä vien sen talliin, menkää te takaisin saunalle. » Sinte sanoi lempeästi ja nyökkäsimme.
» Vai että Mara minun aviopuolisokseni... Johan nyt on markkinat! » Steffy huokaisi ja laahusti perässämme takaisin saunalle.
20 minuutin päästä olimme rannalla istumassa suuren juhannuskokon ääressä. Tuli rätisi ja ilma väreili sen ympärillä aaltoillen lämpöä. Juhannusyö oli viileähkö, joten kokon tuoma lämpö oli enemmän kuin tervetullut. Tärisin märissä vaatteissani ja otin kiitollisena Nellyn tarjoaman pyyhkeen vastaan. Sinte oli grillannut meille maissia ja grillijuustoa, joita mutustelimme tyytyväisinä. Lähitalojenkin asukkaat olivat tulleet viettämään juhannusyötä Metsälammen talliporukan kanssa ja heillekin tarjottiin purtavaa. Noin yhdeltä yöllä oli aika sammuttaa viimeisetkin jäänteet kokosta ja suunnata tallille nukkumaan.
Hyvää juhannusta kaikille!